Yksilön elämänhallinta kehittyy samalla kun ajattelutaidot ja kielenkäyttötaidot kehittyvät. On jopa onnistuneita kokeiluja siitä, että esimerkiksi lääkäreiden koulutuksessa on ripaus kirjallisuuden lukemista. Sen katsotaan tukevan empatiaa ja antavan ymmärrystä erilaisista elämäntilanteista.
Lukemisella on myös havaittu olevan mindfulness-ominaisuuksia: kirjan tai äänikirjan avulla lukija voi katkaista ärsyketulvaa ja keskittyä kerrallaan yhteen asiaan. Tosin innokkaimmat lukijat lukevat tiskatessaankin.
Lukeminen ei ole vain yksilöiden päänsisäinen asia. Koulujen lukutaito-opetuksesta tiedetään, että parhaiten lukemista tukee yhdessä lukeminen ja luetusta keskusteleminen. Lukeminen on siis myös tapa olla yhdessä, jakaa ajatuksia, kehitellä omia tulkintoja ja kuulla muiden mielipiteitä, oppia huomaamaan, että toinen innostuu aiheesta, jota itse pitää kliseisenä tai pinnallisena.
Lukemisen tilat ja tavat ovat monipuolistuneet. Onkin uusi tapa nähdä lukeminen sosiaalisena toimintana. Sosiaalisen lukemisen ilmentymiä ovat mm. kirja-alan tapahtumat, joita ilahduttavasti perustetaan eri puolille: eri kaupunkien kirjamessujen ohella on vanhan kirjallisuuden päivät, erilaiset kaupalliset tilaisuudet ja lukuisat kirjailijahaastattelut ja -vierailut. Aivan erinomaista on, että kirjastot tarjoavat mitä moninaisimmin tavoin koottuja lukupiirejä. Sosiaalista lukemista ovat myös kirjablogit ja Facebook-ryhmät, joita säännöllisesti ilmestyy satoja ja joissa lukijat jakavat kokemuksiaan kirjoista.
Lukutaito, sen käytännöt samoin kuin lukijoiden kohtaamat tekstit muuttuvat ja monipuolistuvat vinhaa vauhtia. Siksi sen alueella tarvitaan jatkuvasti uutta tutkimusta ja uudenlaisten aineistojen käsittelyä.
Uudet Pisa-tulokset, samoin kansalliset testit kertovat huolestuttavia tuloksia koululaisten lukutaidosta. Pitkien, keskittymistä vaativien tekstien lukeminen vähenee. Kaikkien ei ole helppo erottaa eritehtäväisiä tekstejä toisistaan; uutiset ja markkinointitekstit voivat tulla luetuiksi samaan tapaan. Miten vajavaisella lukutaidolla käsitellään valeuutiset ja propagandistiset tekstit? Entä kirjallisuus ja teatteriesitykset, jotka hyödyntävät kiehtovasti faktaa ja fiktiota?
Lukutaito on merkittävä osa kansallisvarallisuutta. Sen avulla on maamme, niin kulttuuri kuin talouskin, kasvanut, kehittynyt ja vaurastunut. Lukutaidon avulla yksilöt pystyvät raivaamaan itselleen paikan yhteiskunnassa. Monipuolista lukutaitoa tarvitaan, olipa kyse äänestyspäätöksistä, kriittisestä kuluttamisesta tai tarpeesta ymmärtää eri tavoin ajattelevia.
Tästä kansallisvarallisuudesta on syytä pitää huolta. #Siksitiede.
Pirjo Hiidenmaa on professori ja dekaani Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa.
Tieteen puolustajat –kirjoitussarjassa ihmiset kuvailevat tutkimuksen ja siihen perustuvan opetuksen merkitystä omasta näkökulmastaan. Tutustu muihin kirjoituksiin Siksitiede-sivulla (skrollaa alas).