Suomessa tuotetaan paljon laadukasta tietoa, mutta tieteellisen tiedon saatavuus päätöksenteon tueksi on huono, Helsingin ylipiston emerituskansleri Kari Raivio sanoo.
Raivio on selvitysmiehenä laatinut ja lokakuussa luovuttanut valtioneuvoston kanslialle raportin siitä, kuinka tietoa voitaisiin paremmin hyödyntää päätöksenteossa.
− Ministeriöillä on käytössään yli 200 miljoonaa euroa tutkimusrahaa vuosittain, mutta tilaajaosaaminen on heikkoa. Sektoritutkimuslaitoksiinkaan ei olla erikoisen tyytyväisiä, päätellen siitä, että niiden rahoitusta siirretään Suomen Akatemialle.
Anglosaksisissa maissa tiedolla perusteleminen korostui jo 1980-luvulla.
Raivion mukaan tilanne on huono verrattuna anglosaksisiin maihin, joissa tiedolla perusteleminen korostui jo 1980-luvulla. Muun muassa lakiesitysten ja valiokuntamietintöjen avoimessa, hyvässä perustelemisessa olisi meillä paljon parannettavaa.
Tiedeneuvonantajan ja tutkimusjohtajien tiimi
Yksi varteenotettava keino tuoda tiedeosaamista päätöksenteon keskiöön olisi perustaa valtioneuvostoon tiedeneuvonantajan virka, Raivio esittää selvitystensä ja kansainvälisen vertailutyönsä pohjalta. Valtioneuvoston kansliassa työskentelevä neuvonantaja olisi ennen muuta välittäjä tiedeyhteisön, virkamiesten ja päättäjien välillä.
Ministeriöihin tarvittaisiin tohtorintutkinnon suorittaneet tutkimusjohtajat.
Samalla tulisi parantaa ministeriöiden tiedeosaamista perustamalla niihin erityiset tutkimusjohtajien virat, Raivio sanoo. Tutkimusjohtajiksi valittavilta edellytettäisiin tohtorin tutkintoa. Johtajat yhdessä voisivat muodostaa tiedeneuvonantajan johtaman elimen, joka vastaisi valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoiminnasta.
Raivio painottaa, ettei hänen ehdotuksensa ole tarkoitus ajaa asiantuntijavaltaa tai sanella päättäjille, mitä tehdä.
‒ Tiedeyhteisön tehtävä on pitää huolta, että päättäjät tuntevat tosiasiat. Ettei kukaan voi myöhemmin puolustautua sillä, ettei oikeastaan tiennyt, mitä tuli päätettyä.
Kari Raivion esitys aiheesta Tietoa päätöksentekoon -keskustelufoorumissa 2.4.2014
Raportti: Näyttöön perustuva päätöksenteko – suomalainen neuvonantojärjestelmä