Opetusministeri patistaa tutkijoita kilpailemaan

Toukokuussa opetusministerinä aloittanut Krista Kiuru on puhunut julkisuudessa lähinnä perus- ja ammattikoulutuksesta. Helsingin yliopiston haastattelussa hän totesi valtion satsaavan yliopistoihin ”vahvasti”. Tuloksissa sen sijaan on hänen mukaansa toivomisen varaa.

Ministeriöt tarvitsevat työnsä tueksi yhä enemmän tutkimustietoa, mutta kanavia tutkijoiden ja virkamiesten sekä kansanedustajien välillä on vähän. Petrattavaa olisi molemmissa päissä, opetusministeri Krista Kiuru sanoo.

– Virkamieskunta voisi parantaa aktiivisuuttaan tietolähteiden monipuolistamiseksi ja tuoreen tutkimustiedon hyödyntämiseksi. Aina tutkijatkaan eivät tule ajatelleeksi, että heidän työllään olisi laajempaa hyödynnettävyyttä yhteiskunnassa.

Yksi keino parantaa vuorovaikutusta on Kiurun mukaan kehittää tutkijoiden ja kansanedustajien seuran eli Tutkaksen toimintaa, mutta myös uusia avauksia tarvittaisiin.

Asia on puhuttanut tänä vuonna paljon. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön on kritisoitu ohittaneen tutkijoiden näkemykset muun muassa kalastusluvista ja metsästyskiintiöistä päätettäessä.

Yliopistolaisten toinen kestoharmi on byrokratia, jota tutkimusrahoituksen saaminen vaatii. Kiuru kertoo, että valmisteilla on uusia keinoja mahdollistaa huippututkijoiden pitkäjänteinen työskentely.

Muuten opetusministeriltä ei suuremmin sympatiaa heru: tuloshakuinen rahoitusjärjestelmä vaatii tarkat suunnitelmat ja palautetta rahoituksella syntyneistä tuloksista.

– Viimeaikaiset analyysit osoittavat, että tutkimukseen on kansainvälisesti verraten panostettu vahvasti, mutta tutkimustoiminnan tulokset eivät ole saavuttaneet tasoa, johon panostukset olisivat antaneet mahdollisuuden. Kilpailun avulla pystytään osoittamaan tutkimusrahoitus juuri niille tutkijoille ja tutkimusryhmille, joilla on parhaat mahdollisuudet tuottaa uutta korkealaatuista tutkimustietoa ihmiskunnan hyväksi.

Kiuru ei mainosta suuria avauksia alallaan, mikä olisikin tässä taloustilanteessa hankalaa. Hallitus päätti maaliskuussa kuitenkin palauttaa puolitoista vuotta sitten jäädytetyn yliopistoindeksin, joka oli vasta 2009 kirjattu uuteen yliopistolakiin.  Puolentoista vuoden aikana syntynyttä aukkoa ei kuitenkaan aiota paikata.

– Yliopistojen toimintaa ei voida rakentaa vuosittain lisääntyvän valtion rahoituksen varaan, Kiuru sanoo.

Taloudellista liikkumavaraa yliopistot saisivat ministerin mukaan esimerkiksi ”sisällöllisin ja rakenteellisin uudistuksin sekä kilpaillun rahoituksen kautta”. Kiuru patistelee yliopistoja hakemaan aktiivisesti rahaa erityisesti EU:n uudesta Horizon 2020 -ohjelmasta. Sen kautta on tarkoitus jakaa tutkimushankkeisiin yhteensä 70 miljardia euroa vuosien 2014–2020 aikana.

Lue lisää aiheesta: Korkeakoulu- & tiedepolitiikka