Miten keskosilla menee?

Monitieteisyys kiehtoo psykologi Sara Sammallahtea, joka valmistuu pian myös lääkäriksi.

Kuinka psykologi ajautuu väitöskirjan tekijäksi lääketieteelliseen tiedekuntaan?

Sara Sammallahdella kaikki alkoi siitä, että hän pääsi tutkimusavustajaksi akatemiaprofessori Katri Räikkösen monitieteelliseen tutkimusryhmään. Räikkösen ryhmä tutkii psykologien ja lääkäreiden yhteisvoimin, mitä vaikutuksia sikiöaikaisella kasvuympäristöllä on myöhempään elämään.

— Tein avustajana koehenkilöille psykologisia testauksia, haastatteluja ja rekrytointia, Sara Sammallahti kertoo.

— Huomasin nopeasti, että minua todella kiinnostavat psykologiaa ja lääketieteitä yhdistävät kysymykset. Päädyin tekemään Katrille ensin graduni ja nyt hänen ryhmässään — yhteistyössä THL:n ja Lastenklinikan kanssa — myös lastentautien alan väitöskirjaani.

Väitöksessään Sammallahti tutkii, miten ennenaikaisesti syntyneiden vauvojen varhaisvaiheen kasvu ja ravitsemus ennustavat aikuisiän kognitiivisia kykyjä, mielenterveyttä ja koulussa menestymistä.

— Tiedetään, että ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla on korkeampi riski kärsiä ongelmista näillä alueilla. Monet kuitenkin pärjäävät aivan yhtä hyvin kuin täysiaikaisina syntyneet, Sammallahti sanoo.

— Me yritämme nyt löytää ensimmäisiä johtolankoja siitä, mitkä varhaisiän tekijät voisivat vaikuttaa lapsen myöhempiin ongelmiin tai pärjäämiseen.

Nimikkorahoituksella asuntolainaa

Väitöskirjaansa varten Sammallahti haki ja sai vuonna 2014 Tiedesäätiön nelivuotisen nimikkopaikkatutkijan rahoituksen.

— Tämä pitkä rahoitus on tosi kilpailtua, ja tietenkin oli upeaa saada se. On hienoa keskittyä rauhassa tutkimiseen, kun ei vuoden välein tarvitse hakea uutta rahoitusta.

Sammallahti huomauttaa, että pitkä rahoitus mahdollistaa nuorelle tutkijalle myös monia normaalin elämän asioita — kuten asuntolainan.

— Nuori ihminen ei saa pankista lainaa ilman pitkää työsuhdetta, joten lyhyillä rahoituksilla tutkivalle asuntolainaa ei heru. Ihan tavallisen elämän suunnittelun kannaltakin tämä neljän vuoden pesti on ollut minulle upea asia.

Psykologia siirtyy Meilahteen

Harva tutkija Sammallahden tavoin suorittaa loppututkinnot sekä psykologiasta että lääketieteistä. Poikkitieteellisiä tutkimusryhmiä sen sijaan löytyy paljonkin: alojen tutkimuskysymykset ovat usein sellaisia, että niitä voidaan lähestyä vaikkapa neurologian, psykiatrian ja psykologian yhteisvoimin.

Laaja tutkimusyhteistyö on yksi syy, miksi psykologia ensi vuonna siirretään hallinnollisesti Helsingin yliopistossa käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta lääketieteellisen tiedekunnan alaisuuteen. Samalla terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutusta saadaan keskitettyä saman katon alle.

— Minullehan muutos ei ole suuri, kun toimin jo molemmilla puolilla. Minusta on ollut hyvin rikastavaa se, että ohjaajinani toimii kaksi lääkäriä ja yksi psykologi. He katsovat asioita eri kulmista ja saan heiltä selville eri asioita. Uskon, että yleisemminkin lääkis ja psykologia hyötyvät muutoksesta: niillä on toisilleen paljon annettavaa.

Lue lisää aiheesta: Korkeakoulu- & tiedepolitiikka