Koulutuksen mallimaa

Koulutus vientituotteena on Suomessa uusi asia. Täydennyskoulutusta on kaupattu ulkomaille kymmenisen vuotta, mutta tutkintoja emme voi myydä, vaikka maailmalla ne ovat koulutusviennin päätuote.

Yksittäisiltä ulkomaisilta opiskelijoilta ei lakimme mukaan saa periä lukukausimaksuja, myydä voi vain räätälöityä ryhmäkoulutusta.

Koska valtiovalta toivoo koulutuksesta uutta vientialaa, se voisi myös uudistaa lainsäädännön niin, että toive olisi mahdollista toteuttaa. Taustatyötä on tehty tarpeeksi, kansainvälisiä esimerkkejä löytyy ja voimme välttää Ruotsin järjestelmän virheet. Nyt puuttuvat vain päätökset.

Yliopistojen haku- ja valintaprosesseja on nopeutettava, muuten parhaat hakijat ehtivät päätyä muualle. USA ja Iso-Britannia jylläävät, samoin muut englanninkieliset, korkeiden lukukausimaksujen maat. Monien mielestä kallis hinta ja hyvä laatu korreloivat. Mielikuva voi olla väärä, mutta se on voimakas.

Yliopistojen pitää itse saada päättää, mikä on maksujen taso ja tarve esimerkiksi maisteriohjelmissa. Vähävaraisille opiskelijoille tarkoitetun stipendijärjestelmän ohella tarvitaan maksusta vapautus, jolla vältetään turha byrokratia.  

Täydennyskoulutus on tärkeä osa koulutusvientiä. Maksaja voi silloin olla opiskelijan sijaan valtio, toinen yliopisto tai yritys. Hyvä esimerkki on kiinalaiselle China Development Bankille räätälöity kahden viikon kurssi, jolla 29 ekonomistia opiskeli ympäristöpolitiikan käsitteitä ja ympäristöinvestointien riskejä Helsingissä 2013. Pankki maksoi kulut, sisällöstä vastannut laitos sai tuloja ja kiinalaisten rahoittajien vastuullisuusajattelu koheni.  

Suomi kiinnostaa myös koulutuksen mallimaana. Rovio ja yliopistomme pedagogit kehittävät parhaillaan uudenlaisia oppimateriaaleja lapsille. Uusi vientiala ei synny itsestään. Yliopistojen on kyettävä tuotteistamaan osaamisensa ja tehtävä yhteistyötä niin toistensa kuin yritysten kanssa.

Kunhan uudistamme lakimme ja löydämme oikeat tavat toimia erittäin kilpailluilla koulutusmarkkinoilla, koulutusvienti voi olla tärkeä tekijä yliopistomme kansainvälistymisessä.

Lue lisää aiheesta: Korkeakoulu- & tiedepolitiikka