Korkeakoulutus Venäjällä ja kansainvälinen akateeminen yhteistyö — luottamusta etsimässä

ALEKSANTERI INSIGHT 1/2020. Lupaavasti alkanut kansainvälinen korkeakouluyhteistyö muuttui jälleen haastavammaksi, kun EU:n ja Venäjän suhteet kriisiytyivät Krimin valloituksen myötä. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että korkeakouluyhteistyö on ollut lähes ainoita yhteistyön muotoja, joka on likimain saumattomasti jatkunut 2014-tapahtumien jälkeen.

2010-luvulla venäläisessä korkeakoulutuksessa on tapahtunut paljon. Esimerkiksi systemaattinen opetuksen ja tutkimuksen laadun arviointi on käynnistetty ja osittain tämän seurauksena useita korkeakouluja ja varsinkin niiden haarakonttoreita on yhdistetty tai lakkautettu. Näiden akateemisten uudistusten ohessa, jotka osaltaan ovat pyrkineet venäläisen korkeakoulutuksen laadun parantamiseen ja maineen palauttamiseen, on myös uutisoitu humanistis-yhteiskuntatieteellisten yliopistojen kohtaamista vaikeuksista, opettajien irtisanomisista, jo perutuista ulkomaalaisten kollegoiden tapaamisten raportointivaatimuksista tai  viimeisempänä myös opiskelijoiden poliittisen toiminnan rajoittamisesta.

Koulutuspolitiikka on sisäpolitiikkaa ja kertoo osaltaan Venäjän valtaapitävien pyrkimyksistä, mutta se voi olla yhtä lailla myös osa ulkopolitiikkaa. Korkeakoulutus on tärkeä kansainvälisen yhteistyön muoto, ja sitä voidaan pyrkiä käyttämään myös tietoisesti ulkopolitiikan välineenä.

EU:n tavoitteena ollut erityisesti Venäjän demokratisointi tai ’eurooppalaistaminen’, Venäjän tavoitteena on ollut ulkoisen imagonsa parantaminen.

Olemme Koneen säätiön rahoittamassa hankkeessa Korkeakoulutusyhteistyöllä hyvään naapuruuteen tutkineet EU:n ja Venäjän välistä korkeakoulutusyhteistyötä. Kollegani Larisa Deriglazovan kanssa olemme todenneet, että ulkopoliittiset tarkoitusperät ovat selkeästi läsnä koulutusyhteistyössä EU:n ja Venäjän valtion tasolla, vaikka näiden toteuttamisessa ei ole onnistuttukaan kovin hyvin - kummankaan osapuolen osalta. EU:n tavoitteena ollut erityisesti Venäjän demokratisointi tai ’eurooppalaistaminen’, Venäjän tavoitteena on ollut ulkoisen imagonsa parantaminen. Näiden tavoitteiden saavuttamatta jättämisestä huolimatta ei kuitenkaan voida kieltää tämän koulutusyhteistyön merkitystä Venäjän korkeakoulu-uudistuksille ja varsinkin niille opettajille, tutkijoille, hallinnon edustajille ja opiskelijoille, joilla on ollut mahdollisuus osallistua yhteistyöhön. Instituutioiden ja yksilöiden tasolla akateemiset tavoitteet on siis osittain saavutettu. EU-yhteistyö on ollut myös merkittävä venäläiselle korkeakoulutukselle rahoituksen vuoksi, erityisesti yhteistyön alussa 1990-luvulla, jolloin yhteistyösuhde oli vielä hyvinkin epätasapainoinen.

Lupaavasti alkanut kansainvälinen korkeakouluyhteistyö muuttui jälleen haastavammaksi, kun EU:n ja Venäjän suhteet kriisiytyivät Krimin valloituksen myötä. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että korkeakouluyhteistyö on ollut lähes ainoita yhteistyön muotoja, joka on likimain saumattomasti jatkunut 2014-tapahtumien jälkeen.

Korkeakouluyhteistyön poliittisiin ulottuvuuksiin ruohonjuuritason yhteistyötä suomalaisissa ja venäläisissä korkeakouluissa tekevillä onkin selkeä kanta: akateemisen yhteistyön katsotaan voivan vaikuttaa positiivisesti valtioiden suhteeseen, mutta valtioiden heikentyneiden suhteiden ei koettu vaikuttaneen tehtyyn yhteistyöhön suomalaisten ja venäläisten toimijoiden haastatteluissa korostettiin akateemisen yhteistyön ei-poliittisuutta kuten myös, ettei politiikkaan liittyvistä aiheista keskusteltu tai edes tulisi keskustella yhteistyöpartnereiden kanssa.

Olemme hankkeessamme myös pohtineet, voiko koulutusyhteistyö auttaa luomaan luottamuksen ilmapiiriä. Selkeästi sellainen löytyy ruohonjuuritasolla EU-Venäjä-koulutusyhteistyössä:  kunnioitusta ja luottamusta yhteistyökumppaneita kohtaan, halua molemminpuoliseen oppimiseen ja kiinnostusta jatkaa yhteistyötä. Kuitenkin EU-maiden asiantuntijoiden haastatteluista käy ilmi myös ristiriita: vaikka on kunnioitusta ja luottamusta yksittäisiä venäläisiä opettajia, tutkijoita tai hallintohenkilöitä kohtaan, niin samalla on epäluuloa ja luottamuksen puutetta koko korkeakoulutusjärjestelmää kohtaan. Viimeaikaiset uutiset korkeakoulukentältä eivät auta hälventämään näitä epäluuloja tai luottamuksen puutetta.

Lataa tulostettava (pdf) versio tästä.

Sirke Mäkinen on yliopistonlehtori Aleksanteri-instituutissa.