Kilpa, jossa kaikki on toisin

PÄÄKIRJOITUS (6/14) | Kun yliopisto julkaisi ensi vuonna vietettävään 375-vuotisjuhlaansa sisältyvän Helsinki Challenge -kilpailun säännöt, moni yliopistolainen hieraisi sil­miään: mistä tässä oikein on kyse?

Yliopiston tutkijat ovat tottuneet hakemaan aivan toisenlaista rahoitusta. Tuttu kaava on ollut tämä: kerää tutuista tutkijakollegoista hyvä porukka ja esitä uusiin tieteellisiin saavutuksiin kurottava tutkimussuunnitelma.

Helsinki Challenge -kisassa kaikki on toisin. Kyse on ideakilpailusta, jossa etsitään keinoja parantaa yhteiskunnan toimintaa ja ihmisten elämää. Tiede on totta kai mukana, mutta tutkimustieto ei ole päämäärä vaan väline. Olennaista on, että tutkija ymmärtää, mitä tiedemaailmalla on tarjottavana yhteiskunnalle.

Osallistuva ryhmä on myös hyvin toisenlainen kuin tavallisissa tutkimushankkeissa. Nyt tutkija ei tarvitse rinnalleen niinkään toisia tutkijoita vaan tiedon soveltajia ja käyttäjiä. Alkuperäinen ideakin voi tulla muualta. Sen takana voi olla kaupunki, kansalaisjärjestö, kansainvälinen organisaatio, lukion tai ammattikorkeakoulun opiskelijat, palvelualan yritys, pelifirma, ministeriö, yksittäinen kansalainen — tai kaikki nämä yhdessä. Erityisen suurta panosta odotetaan yliopiston omilta opiskelijoilta.

Kuullessaan Helsinki Challenge -kilpailusta myös moni yliopiston alumni saattoi hieraista silmiään. Onko tämä nyt sitä yhteiskunnallista vaikuttavuutta, jota yliopistolta odotetaan? On. Sitä tässä tavoitellaan. Ei hampaat irvessä ja pakolla, vaan uudenlaisia tuulia haistellen, uusia yhteistyömuotoja testaten.
Palkintorahaa on nyt jaossa 375 000 euroa, mutta se ei ole pääasia. Kilpailun aikana osallistujat saavat julkisuutta hankkeelleen ja sparrausta sen kehittämiseen. Ehkä jokin rahoittajatahokin innostuu siitä.

Suurin palkinto on kuitenkin siinä, että yhdessä tekemällä opitaan jakamaan omaa osaamista ja ymmärtämään toisten näkökulmia. Ideointi hyvässä porukassa ei vie energiaa vaan tuo sitä. Se palkinto on tarjolla kaikille.

Kirjoittaja on humanistisen tiedekunnan dekaani.

Lue lisää aiheesta: Korkeakoulu- & tiedepolitiikka