Kaikki datan käyttäjät, liittykää yhteen

Tutkimusdataseminaarissa pohdittiin, kuinka tutkijat saataisiin innostumaan avoimesta datasta.

Ilmastotutkija Ari Asmi Helsingin yliopistosta on miettinyt paljon tutkimusdataa. Hänen alansa julkaisuissa on yleensä laumoittain tekijöitä, ja tapana on käyttää myös toisten keräämiä aineistoja. Se ei ole aina helppoa.

– Formaatit ja kulttuurit vaihtelevat, eikä ole yleisesti hyväksyttyjä normeja, miten data dokumentoidaan, minne se tallennetaan ja miten sitä siteerataan, Asmi sanoo.

Tärkeitä kysymyksiä ovat, kuka datan omistaa ja miten tutkijoita voisi motivoida julkaisemaan datansa. Aivan liian paljon hyvää dataa jää piiloon.

– Tekniset kysymykset voidaan aina ratkaista, mutta vaikeampi pulma on kulttuurinen: mikä on oikea tieteellinen toimintatapa datan suhteen?

Asmi sai vinkin verkostosta, joka pohtii juuri samaa kysymystä. Kaksi vuotta sitten perustettuun Research Data Allianceen (RDA) kuuluu yliopistoja, valtioita, yrityksiä sekä noin 2500 datan käytöstä kiinnostunutta yksityistä ihmistä 92 maasta.

Tiistaina 10.2. Asmi kertoi kokemuksistaan Tieteen tietotekniikkakeskuksessa CSC:ssä järjestetyssä tutkimusdataseminaarissa. Puhujina oli myös muita tutkijoita sekä RDA:n, kirjaston ja arkiston edustajia.

Unohtuuko asiakas?

Kun Asmi vieraili ensimmäistä kertaa RDA:n kokouksessa Göteborgissa, tilanne oli hieman huvittava. Hänen työryhmästään puolet oli kirjastolaisia ja puolet it-väkeä. Pohdittiin kiivaasti jotain tutkimukseen liittyvää yksityiskohtaa, ja joku kysyi, onko paikalla yhtään tutkijaa. Asmi nosti ainoana kätensä.

– Minusta tutkijoiden pitäisi osallistua paljon enemmän RDA:n toimintaan. En halua, että kirjastoihmiset ja it-insinöörit päättävät puolestamme tutkimusdatan käytöstä. Jos asiaa lähestytään teknologia edellä, on riski, että asiakas unohtuu.

RDA:ssa on eri aihepiireihin keskittyneitä työryhmiä, jotka toimivat sekä verkossa että säännöllisissä kokouksissa. Verkosto ei tavoittele voittoa, ja yksityishenkilöille sen jäsenyys on maksuton.

Yksi RDA:n tavoite on helpottaa datan jakamista miettimällä yhteisiä toimintamalleja yli valtio- ja oppiainerajojen.

Ilmaston tutkijoilla on tarve käyttää muidenkin kuin oman alansa dataa. Asmi on hyödyntänyt esimerkiksi biologien aineistoja. Eri alojen datakäytännöt kuitenkin poikkeavat toisistaan paljon.

– Kaikkien ihmiskunnan suurten haasteiden ratkaiseminen edellyttää valtavien datamäärien hallintaa ja jakamista, totesi RDA:n pääsihteeri Mark Parsons seminaarissa.

Tutkimusdata kiinnostaa myös yrityksiä. Kaupallistamiseen ja tekijänoikeuksiin liittyy oma ongelmavyyhtensä, jonka setvimisessä tutkijoiden on syytä olla mukana.

Research Data Allianceen (RDA)

Lue lisää aiheesta: Korkeakoulu- & tiedepolitiikka