Hallitus lupasi budjettiehdotuksessaan lisärahoitusta tutkimukselle, mutta kanavoi sen suureksi osaksi Business Finlandin eli entisen Tekesin kautta. Yliopistot eivät ole saamassa suoraa lisärahoitusta, ja yliopistoindeksin jäädytys pysyy.
— Jos elämisen muut kulut kasvavat ja indeksi pysyy samana, se tarkoittaa sitä, että yliopistojen rahoitus kurjistuu. Indeksijäädyttäminen on siis aktiivista leikkaamista, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen painottaa.
Helsingin yliopisto on laskenut, että jos indeksi pysyy leikattuna myös ensi vuonna, tämän ja edellisen hallituksen päättämien indeksijäädytysten vaikutus Helsingin yliopistolle on yhteensä 130 miljoonaa euroa. Jos indeksi taas otettaisiin käyttöön ensi vuonna ilman, että edellisten vuosien kertymiä palautettaisiin, se tarkoittaisi kahdeksan miljoonan euron lisärahoitusta Helsingin yliopistolle ja 35 miljoonan euron panostusta kaikille yliopistoille.
RISTIRIITAISIA VIESTEJÄ
25 miljoonan panostusta nuorille tutkijoille Koikkalainen kiittää. Se kuuluu hänestä tämän hallituskauden parhaisiin kädenojennuksiin. Rahoitus on pysyvä ja se kanavoidaan Suomen Akatemian kautta. Tällä kertaa mukana ei ole tutkijatohtorihakua, toisin kuin kaksi vuotta sitten. On kuitenkin herännyt keskustelua siitä, ettei nuorille tutkijoille tarkoitettu raha menekään uransa alussa oleville.
Koikkalaisen mukaan post doc- ja väitöskirjatutkijoiden rahoituksesta saama hyöty riippuu nyt siitä, kuinka hyvin he pääsevät mukaan hankehakemuksiin.
Yliopistoilta odotetaan paljon. Tutkinnon suorittaneiden suomalaisten määrä on hiipumassa kansainvälisissä vertailuissa. Siksi opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen määrä 50 prosenttiin. Koikkalaisen mielestä on hienoa, että koulutusta arvostetaan, mutta jos korkeakouluopetusta toivotaan lisää, siihen pitäisi löytyä myös rahoitusta. Muuten tutkintojen laatu voi kärsiä.
BUDJETTI MIINUKSELLA
Leikkausten takia Helsingin yliopiston operatiivinen tulos eli tulos ilman sijoitustoiminnan tuottoja oli viime vuonna kaksi miljoonaa euroa alijäämäinen. Tänä vuonna Helsingin yliopiston tulos jäänee kahdeksan miljoonaa euroa pakkasen puolelle.
— Valtion budjetista saamamme rahat eivät riitä aivan kattamaan kulujamme. Trendi on alaspäin, sanoo Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri.
Näin ei voi jatkua kovin pitkään: joko tuloja pitää lisätä tai menoja karsia. Hämeri kuitenkin näkee hallituksen esityksessä ja yhteiskunnassa yleensä merkkejä siitä, että yliopistojen merkitys ymmärretään.
— Näivettämisen ja leikkaamisen tie ei ole se, mitä millään suunnalla ajateltaisiin kestävänä tienä Suomen kehitykselle.
Uutinen on julkaistu Yliopisto-lehden Mitä nyt -palstalla numerossa Y/07/18.
Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.