Tieteenfilosofi Inkeri Koskinen sai Vuoden tiedekirja -palkinnon teoksestaan Villi Suomen historia. Välimeren Väinämöisestä Äijäkupittaan pyramideihin (Tammi 2015).
Villi Suomen historia esittää katsauksen näennäistieteellisiin tulkintoihin Suomen maan ja kielen oletetuista maineikkaista vaiheista. Itse ilmiö, maamme historiaa kuvaavat sankarisepitelmät, on tunnettu, mutta sen historiallisista juurista ja muunnoksista ei ole aiempaa kokonaisesitystä. Koskisen teoksen keskeinen ulottuvuus on esitellä rajanvetoja ja niiden kriteerejä.
– Koskisen teos koostuu sarjasta hyvin valittuja esimerkkitapauksia. Hän esittelee tapausten yhteydessä ansiokkaasti aihepiiriin liittyvää kansainvälistä keskustelua, palkintolautakunta kiittää.
– Hienon metodologisen täydennyksen muodostavat kirjan esittelemien tapausten perään liitetyt Koskisen toteuttamat haastattelut tieteen ja näennäistieteen suhteen eri puoliin perehtyneiden tutkijoiden kanssa. Haastattelujen avulla hän kykenee esittelemään historiallisten tieteiden metodologisia periaatteita, joita näennäistieteelliset kehitelmät rikkovat.
Hyvinvointivaltion analyysille kunniamaininta
Vuoden tiedekirja -palkinto jaettiin 14. maaliskuuta. Palkinnon vuonna 2015 ilmestyneelle ansiokkaalle suomalaiselle tiedekirjalle myönsivät Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) ja Suomen tiedekustantajien liitto. Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa.
Helsingin yliopiston dosentti Antti Kujala ja FT Mirkka Danielsbacka saivat kunniamaininnan (2500 euroa) teoksestaan Hyvinvointivaltion loppu? Vallanpitäjät, kansa ja vastavuoroisuus (Tammi 2015).
Yhteisvaurauden idea on radikaali ajatusleikki
Helsingin yliopiston jatko-opiskelija Tero Toivanen sai yhdessä Juhana Venäläisen kanssa Vuoden 2016 Tiedekynä -palkinnon artikkelista Yhteisvaurauden uusi aika. Kirjoitus on ilmestynyt teoksessa Talouden uudet muodot (toim. Mikko Jakonen & Tiina Silvasti, Into 2015).
Toivasen ja Venäläisen artikkeli analysoi yhteisvaurauden käsitteiden historiaa ja nykyisyyttä ja määrittelee tutkimuskentän keskeisiä kysymyksiä.
Yhteisvaurauden idea on polttavan ajankohtainen. Sen kautta voidaan kokeilla, miltä maailma näyttää ilman modernin talousajattelun ja modernin oikeuden käsitteellistä painolastia. Se kertoo, mitä voisi olla ”talous” ilman kilpailuun perustuvia markkinoita ja voiton maksimointia.
Kollokviosta saatu palaute vauhditti
Tero Toivanen laatii väitöskirjaansa poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelmassa Helsingin yliopistossa.
Toivanen kertoo, että voittoartikkeli syntyi miellyttävän tieteellisen prosessin tuloksena. Hänet kutsuttiin Juhana Venäläisen kanssa luennoimaan monitieteiseen talouden uusia muotoja käsittelevään kollokvioon Jyväskylään, ja sieltä saadun palautteen pohjalta työstettiin lopulta myös nyt palkittu artikkeli.
Koneen Säätiön Vuoden Tiedekynä -palkinto myönnetään tieteellisestä kirjoituksesta, jossa suomen kieltä on käytetty erityisen ansiokkaasti. Palkinto jaettiin 11. maaliskuuta. Palkinnon arvo on 25 000 euroa.