Helsingin yliopiston rehtorin Jukka Kolan mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut asennemuutos, jonka syytä on vaikea hahmottaa. Tiedettä ja koulutusta arvostetaan vähemmän, vaikka juuri ne ovat kiistatta Suomen menestystarinan takana.
– Emme ilmeisesti ole osanneet kertoa tarpeeksi hyvin siitä, mitä teemme ja saavutuksista, joita meillä on joka päivä.
Valtio leikkaa kaikesta ja kaikilta. Koulutusleikkaukset ovat suuria. Niiden lisäksi Helsingin yliopisto menettää apteekkikompensaation, joka on ollut tärkeä osa sen perusrahoitusta. Kolalta riittää jonkintasoista ymmärrystä yleisille leikkauksille, koska valtiontalouden tila on mikä on. Helsingin yliopiston erityinen kurittaminen on kuitenkin kohtuutonta: kipuraja ylittyy roimasti.
– Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen taso ei nouse ainakaan sillä, että parhaalta yliopistolta leikataan.
Parempi olisi kohdentaa säästöt sinne, missä taso ei ole niin hyvä. Helsingin yliopisto on esittänyt jo pitkään, että yliopistoista tehtäisiin valtakunnalliset alakohtaiset laatuarviot, mutta niitä ei ole haluttu. Tuorein Suomen tieteen tila -raportti kuitenkin kertoo aika hyvin, minkä tasoista tiede missäkin yliopistossa on ja missä on riittävä kriittinen massa.
"Oikeita innovaatioita ei synny, ellei perustutkimuksen taso ole huippulaatuista."
Kolan mukaan suomalainen korkeakoulukenttä tarvitsee rakenteellisia muutoksia, jotta pärjäisimme kansainvälisessä kilpailussa huippututkijoiden rekrytoinnissa ja omien huippujen pitämisessä meillä.
Tanskan tutkimuksen taso lähti nousuun, kun maassa yhdistettiin yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Niiden määrä putosi puoleen. Kola on esittänyt Suomeen viittä kuutta korkeakoulualuetta, joiden sisällä katsottaisiin työnjakoa. Hän uskoo, että näin pari kolme suomalaisyliopistoa voisi nousta maailman sadan parhaan joukkoon tai ainakin lähelle. Nyt siellä on vain Helsingin yliopisto.
– Oikeita innovaatioita ei synny, ellei perustutkimuksen taso ole huippulaatuista.
Arvoista ei tingitä
Hallituksen leikkaukset kohdistuvat kaikkiin koulutusasteisiin. Kolan mukaan se on vaarallista Suomen tulevaisuuden kannalta.
– Voi olla, että nyt tehdään kymmenien vuosien päähän ulottuvaa vahinkoa. Koulutus ja tutkimus eivät ole kulueriä, vaan investointeja.
Helsingin yliopistossa leikkaukset johtivat yt-prosessiin. Henkilöstövähennysten määrä ja kohdentuminen selviävät vasta kevätpuolella.
Kola luottaa, että vaikeista ajoista selvitään yhteistyön avulla. Yhdessä tekemistä on lisättävä niin yliopiston sisällä kuin muiden yliopistojen ja julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Kansainvälinen yhteistyö on olennaista. Esimerkiksi kalliita hankintoja voidaan tehdä yhdessä muiden kanssa ja käyttää samaa infraa.
"Voi olla, että nyt tehdään kymmenien vuosien päähän ulottuvaa vahinkoa. Koulutus ja tutkimus eivät ole kulueriä, vaan investointeja."
Helsingin yliopisto on jo tehnyt Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa yhteistyösopimuksen. Samanlaiset aiotaan tehdä myös Aalto-yliopiston ja Hankenin kanssa. HY:llä on strategiset kumppanuudet myös Pekingin ja Tukholman yliopistojen kanssa.
Yt-prosessin lisäksi Helsingin yliopistossa on meneillään paljon muutoksia. Kampusrakennetta muokataan, uudenlaisia koulutusohjelmia rakennetaan ja hallinto järjestellään uusiksi. Kola toivoo, että muutosten jälkeen hyvät käytännöt leviävät entistä paremmin yli yksikkörajojen.
– Olemme jatkossakin Suomen paras yliopisto ja yksi maailman parhaista, siellä sadan parhaan joukossa. Lisäämme ymmärrystä maailman ongelmista, etsimme ja tarjoamme niihin ratkaisuja.
Yliopiston uusi strategia on jo lähes valmis. Siinä on samat arvot kuin ennenkin: kriittisyys, luovuus ja pyrkimys totuuteen. Nyt etenkin luovuutta, monessa muodossa, tarvitaan enemmän kuin koskaan.