Tällä kertaa Helsingin yliopiston sijoitus oli 73:s. Sijoitus on melko vakaa, sillä kaksitoista kertaa koostetulla listalla se on vaihdellut sijojen 69 ja 76 välillä. Viime vuonna Helsingin yliopisto oli sijalla 76.
– Sijoitus on kohentunut tuoreiden tutkimusnäyttöjen ansiosta. Valttikorttimme on kansainvälisten tieteellisten julkaisujen suuri määrä. Shanghain lista perustuu nimenomaan yliopistoissa tehtävään tutkimukseen, ei esimerkiksi ihmisten mielikuviin, sanoo yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen.
Pohjoismaisista yliopistoista Helsingin yliopisto oli taas viidenneksi paras, eurooppalaisista 24:s ja ei-englanninkielisistä yliopistoista 19:s. Viidensadan parhaan yliopiston joukkoon ylsivät Suomesta myös Oulun ja Turun yliopistot sijoille 301–400. Aalto-yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto päätyivät puolestaan sijoille 401–500. Maailmassa on noin 17 000 yliopistoa.
Amerikkalaisyliopistot ylivoimaisia
Maailman parhaaksi yliopistoksi arvioitiin jälleen yhdysvaltalainen Harvard. Yhdysvallat hallitsi muutenkin kärkikymmenikköä, eikä kahdenkymmenen parhaankaan yliopiston joukkoon mahtunut kuin neljä yliopistoa Yhdysvaltojen ulkopuolelta.
– Parhaimmat yliopistot pysyvät vuodesta toiseen kärkisijoilla. Amerikkalaisyliopistojen ylivertainen menestys perustuu siihen, että ne pystyvät hyvän rahoituksensa ansiosta houkuttelemaan riveihinsä maailman huippututkijoita. Niin syntyy kovatasoista tutkimusta, joka saa maailman parhaat tutkijat hakeutumaan juuri näihin yliopistoihin. Tästä syntyy positiivinen itseään ruokkiva kierre. Myös englannin kieli on etu, Laitinen arvioi.
Jo vuosia on ennustettu kiinalaisyliopistojen nousua maailman sadan parhaan joukkoon, mutta toistaiseksi siellä ei ole ensimmäistäkään.
– Parhaat kiinalaisyliopistot ovat nousseet sijoille 101-150, joten ne ovat kymmenen vuoden aikana nousseet, vaikkakin hitaasti, Laitinen sanoo.