Ex-kanslerin madonluvut

Suomalaisyliopistojen tutkimus ja opetus on keskinkertaista, mutta se ei ole ylipistolain vika, sanoo kansleri emeritus Kari Raivio.

Helsingin yliopiston kansleri emeritus Kari Raivio on huolissaan. Hänen mielestään opiskelukulttuuri on rappiolla Suomessa. Yliopisto-opiskelijat käyttävät liian vähän aikaa viikossa opintoihinsa, eivätkä opettajatkaan arvosta tarpeeksi opetusta.

– Opetuksessa kohtaa liian usein kaksi halutonta osapuolta: opettaja haluaisi olla tutkimassa ja opiskelija töissä.

Raivio analysoi suomalaisen yliopistoelämän kipukohtia toimittamassaan kirjassa Laatu, laatu, laatu. Yliopistojen elinehto, joka julkaistaan tänään Tietokirja.fi-tapahtumassa.

Pyyhkeitä saa paitsi opetus, myös tutkimus, joka monissa suomalaisissa yliopistoissa ei Raivion mukaan yllä keskinkertaista korkeammalle. Raivio peräänkuuluttaa lisää kilpailtua tutkimusrahoitusta ja kansainvälisiä arviointeja. Hänen mielestään yliopistot pitäisi arvioida koulutusaloittain ja huonoimmin menestyneet koulutusyksiköt tulisi ajaa vähitellen alas.

– Näin pienessä maassa ei voi olla näin paljon päällekkäisiä koulutusohjelmia. Resurssit pitäisi keskittää parhaimmin pärjääville, aluepolitiikasta piittaamatta.

Yliopistouudistuksen puolustus

Laatu, laatu, laatu-kirja sai alkunsa, kun Raivio sisuuntui viime syksynä Suomen Kuvalehden artikkeliin, jossa yliopistolain uudistus haukuttiin lyttyyn.

– Sapetti sen jutun epäanalyyttisyys. Halusin pohdiskella asiaa kriittisemmin ja selvittää, onko yliopistouudistus oikeasti vastuussa kaikesta, mistä sitä on syytetty, Raivio kertoo.

Raivion mukaan vuonna 2010 voimaan astunut uusi yliopistolaki sai kärsiä siitä, että samoihin aikoihin toteutettiin muita epäsuosittuja hankkeita, kuten palkkausjärjestelmän uudistus ja byrokratiaa lisännyt kokonaiskustannusmalli. Myös yliopistoindeksin jäädyttämisestä johtuneet säästöt pantiin monesti lakiuudistuksen piikkiin.

Itse laissa ei Raivion mielestä ole vikaa:

– Uudistus on lisännyt autonomiaa. Yliopistot eivät vain osaa käyttää sitä.

Faktat pöytään

Ajatus paisui artikkelista artikkelikokoelmaksi. Raivio haali mukaan vanhoja kavereitaan korkeakoulujen johtoportaista pohtimaan yliopistojen kohtalonkysymyksiä.

Taideteollisen, Teknillisen ja Kauppakorkeakoulun ex-rehtorit Yrjö SotamaaMatti Pursula ja Eero Kasanen muistelevat Aalto-yliopiston synnytystuskia. Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen väläyttää takautuvia lukukausimaksuja Australian ja Britannian malliin. Apulaisprofessori Kirsi Pietiläinen puolestaan pohtii nuoren tutkijan urapolkua.

Kirjan on kustantanut Kokoomuksen ajatuspaja Suomen Toivo. Kirjassa ei kuitenkaan ole Raivion mukaan puoluepoliittisia painotuksia.

– Olen yrittänyt saada faktat pöytään. Jos joku on eri mieltä tulkinnoista, esittäköön omansa.

Lue lisää aiheesta: Korkeakoulu- & tiedepolitiikka