EU:n elvyttäminen edellyttää mittavia investointeja tutkimus- ja innovaatiotoimintaan

Euroopan unionin jäsenmaiden johtajat kokoontuvat 17.–18. heinäkuuta keskustelemaan EU:n monivuotisista rahoituskehyksistä ja EU:n elvyttämisestä. Helsingin yliopisto toivoo, että kokouksessa löydetään yhteinen näkemys EU:n budjetin merkittävästä kohdentamisesta tutkimus- ja innovaatiotoimintaan.

Keskustelu unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä käydään sellaisen ehdotuksen pohjalta, jossa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti Euroopan budjettia pienennetään. Ehdotuksen esitti Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel 10.7. 

Ehdotus Horisontti Euroopan budjetin pienentämisestä on ristiriidassa Euroopan komission toukokuisen esityksen kanssa. Komissio ehdotti puiteohjelman vahvistamista 94,4 miljardiin euroon. Euroopan parlamentti taas on peräänkuuluttanut 120 miljardin euron panostusta Horisontti Euroopalle.

Tutkimukseen ja innovointiin tehtävät investoinnit kannattavat – ne ovat investointeja Euroopan tulevaisuuteen. Tieteen avulla ratkaistaan Covid19-pandemian kaltaisia nykyisiä ja tulevia yhteiskunnallisia kriisejä, vahvistetaan EU:n kilpailukykyä ja parannetaan miljoonien ihmisten jokapäiväistä elämää Euroopassa ja muualla maailmassa. 

EU:n palautumis- ja selviytymiskyky turvataan vain tutkimustyön laaja-alaisella, pitkäjänteisellä ja riittävällä rahoituksella. 

Horisontti Euroopan puitteissa tehtävästä vaikuttavasta tutkimus- ja innovaatiotyöstä on hyötyä niin Suomelle kuin koko Euroopalle. Ilman EU:n rahoitusta valtaosa tästä työstä jäisi tekemättä. Tällä hetkellä suuri osa puiteohjelman rahoitusta hakevista, huipputasoisiksi arvioiduista hankkeista jää ilman rahoitusta, koska jaettavaa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Tämä epäkohta ei muutu, jos EU-maiden panostukset Horisontti Eurooppa -ohjelmaan eivät kasva merkittävästi.

EU löytää tiensä ulos nykyisestä ja tulevista kriiseistä, mutta vain osaamispääomaansa kasvattamalla.