Avoimuudella ebolaa vastaan

Ripein tuoreimman tiedon levittämisen väylä ovat avoimet julkaisut. Tällä viikolla vietetään kansainvälistä Open Access –viikkoa.

Noin 9 000 ihmistä lienee saanut ebolatartunnan Länsi-Afrikassa, ja yli 70 prosentille heistä se merkinnee kuolemaa. Viruksen pelätään leviävän vauhdilla. Nykytahti tarkoittaisi, että joulukuussa kuolemia olisi 10 000 viikossa, WHO arvioi.

Epidemia on otettu tiedeyhteisössä vakavasti jo hyvän aikaa. Yhdysvaltalainen National Library of Medicine avasi elokuussa maksullisen tietokantansa ebolaa vastaan taistelevien lääkäreiden ja tutkijoiden vapaaseen käyttöön: 650 lääketieteellistä lehteä ja 4 000 kirjaa.

650 lääketieteellistä lehteä ja 4 000 kirjaa avattiin ebolan suitsimiseksi.

Ele on hyvä, sanoo Annikki Roos Helsingin yliopiston kirjastosta.

− Vielä parempi tietenkin olisi, jos julkaisut olisivat olleet jo alun perin maksuttomasti saatavilla, palvelujohtaja Roos täydentää.

Kun nopeus on tärkeää

Julkaiseminen lukijalle maksuttomissa open access –kanavissa sopii erittäin hyvin immunologian kaltaiselle tieteenalalle, jossa tieto pelastaa ihmishenkiä, Helsingin yliopiston immunologian professori Seppo Meri sanoo. Kahdestakin syystä.

Ilmeisempi syistä on tiedon saatavuus. Moni epidemia leviää köyhissä maissa, joissa isoillakaan sairaaloilla ei välttämättä ole varaa ostaa käyttöönsä tuoreinta tietoa maksullisista tietokannoista.

− Sen sijaan verkkoyhteys alkaa nykyään löytyä jo kaikkialta. Avoimella alustalla verkossa julkaistu tieto on heti koko maailman käytettävissä.

Toinen syy on julkaisunopeus.

− Artikkelit saadaan nopeimmillaan arvioitua ja julki alle kahdessa viikossa. Tieteellisen julkaisemisen kriteerein tämä on todella nopeaa.

Voisiko epidemia olla syy jopa ohittaa arviointivaihe kokonaan ja julkaista tieto viiveettä?

− Tämä on hyvä kysymys. Joskus tämä voi olla tarpeen. Tieteelliseen julkaisuun kuitenkin kuuluu laadunvarmistus, joten en ohittaisi arviointia kuin poikkeustapauksissa, Meri puntaroi.

Tuki julkaisijalle

Suomen näkökulmasta kehitysmaissa leviävä tauti voi vaikuttaa etäiseltä. On muutenkin helppo ajatella, etteivät avoimen julkaisemisen polttavat ongelmat koske omien hyvien kirjastojemme asiakkaita.

Nykyjärjestelmä käy kuitenkin kirjastoille kalliiksi. Maksulliset journaalit myyvät yliopistojen itse tuottamaa tietoa niille takaisin — kovaan hintaan, Roos muistuttaa.

Yliopisto ostaa itse tuottamaansa tietoa takaisin kovaan hintaan.

– Valitettavasti en voi kertoa, kuinka paljon kustantajille maksamme, mutta se ei ole vähän! Olisi paljon viisaampaa tukea ilmaista käyttöä ja julkaisemista avoimilla foorumeilla.

Avoimessa julkaisemisessa prosessin kustannukset kantaa tiedon julkaisija.

Helsingin yliopisto osallistuu tällä viikolla vietettävään kansainväliseen Open Access –viikkoon muun muassa tänään Meilahden kampuksella järjestettävällä seminaarilla. Kansallisella tasolla avointa julkaisemista edistää FinnOA -työryhmä.

Lisää aiheesta: Vararehtori Keijo Hämäläinen kertoo avoimen julkaisemisen eduista (video)

Lue lisää aiheesta: Korkeakoulu- & tiedepolitiikka