Anu Kantola - Viestinnällisen vallankäytön tutkija

Helsingin yliopiston viestinnän professori tammikuusta 2016 alkaen on Anu Kantola (s. 1964). Hän tutkii, saako poliittiseen päätökseen osallistuva rahalla ja lobbauksella äänensä paremmin kuuluviin.

Viestintä liittyy oleellisesti siihen miten yhteiskunta toimii. Siksi viestinnällisen vallankäytön ymmärtäminen on erittäin tärkeää demokraattisessa yhteiskunnassa, Kantola sanoo.

Viestinnällä on kaikki mahdollisuudet rakentaa tai hajottaa yhteiskuntaa, ja tutkijoilla on tärkeä tehtävä tuoda näitä kehityssuuntia näkyviin.

Parhaillaan Kantola tutkii poliittiseen päätöksentekoon osallistumista ja osallistumisen avoimuutta: saako nyky-yhteiskunnassa rahalla ja lobbauksella äänensä paremmin kuuluviin? Meneillään on myös tutkimus siitä, miten tunteita käytetään johtamisessa ja millä eri tavoilla johtajat vetoavat tunteisiin puheissaan.

Kantola johtaa myös vuoteen 2018 kestävää tutkimusprojektia, jossa kartoitetaan Suomen taloudellisten eliittien suhdetta yhteiskuntaan. Samastuvatko talouden eliitit yhä Suomeen vai ovatko he irtoamassa yhteiskunnasta?

Päättäjien välinpitämättömyys yllätti

Kantola aloitti uransa 1990-luvulla journalistina ja kirjoitti kymmenen vuoden ajan eri joukkoviestimiin politiikasta, taloudesta ja mediasta. Vuosituhannen vaihteessa Kantola kirjoittajakollegoineen julkaisi Tieto-Finlandialla palkitun Maailman tila ja Suomi –kirjan, jossa ruodittiin Suomen asemaa globalisoituneessa maailmassa.

Vuonna 2002 Kantola väitteli Suomen 1990-luvun talouskriisistä. Tässä Markkinakuri ja managerivalta -väitöksessään hän selvitti, miten tärkeimmät suomalaiset päättäjät näkivät ja kokivat laman.

Tutkimuksen yllättävimpiä löydöksiä oli päättäjien välinpitämättömyys työttömyyden kasvua kohtaan ja jopa työttömyyden kasvua suosiva politiikka: päättäjille tärkeintä oli ajaa Suomi tehokkaaseen markkinakuuriin inhimillisistä seurauksista piittaamatta.

Tutkimus paljasti myös sen, etteivät korkeimmat päättäjät kokeneet talouskriisissä itse tehneensä mitään väärin. He pitivät kriisin syynä kulutushysteriaan langenneiden ihmisten omaa toimintaa.

Yrityspuhe levisi politiikkaan

Kantola on tutkinut paljon poliittista viestintää. Hän on osoittanut, että yritysten kielenkäyttö levisi 1980-luvulta lähtien hiljalleen myös politiikan kieleen. Selvimmin tämä kehitys näkyy kilpailukykypuheen kaltaisen retoriikan yleistymisessä. Kielen lisäksi myös yritysten kysymyksenasettelut ovat siirtyneet yhä enemmän vallanpitäjien agendalle.

Viime aikoina Kantola on tutkinut niitä syitä, jotka ovat vaikuttaneet vakaiden yhteiskuntien yksilöllistymiseen 1960-luvulta nykypäivään. Tänä aikana päättäjiin kohdistuneet skandaalit ja kohut ovat yleistyneet mediassa nopeasti, mikä on horjuttanut vakaita auktoriteetteja ja instituutioita. Samalla kansalaismielipide ja –puhe on ärhäköitynyt kaikkialla maailmassa.

Nyky-yhteiskunnat ovat melkoisessa myllerryksessä, kun niitä vertaa kohtuullisen vakaan julkisen elämän ja yhteiskuntaluokkien 1950–60-lukuihin.  Kantola tutkii median muutoksen lisäksi globalisaation merkitystä tässä kehityksessä.

Viestinnän professori Anu Kantola: Julkaisut ja aktiviteetit

Lue lisää aiheesta: Korkeakoulu- & tiedepolitiikka