Biotekniikan ja maatalousekonomian opiskelija Eemeli Piesala on paitsi opiskelija myös maatalousyrittäjä. Hän osti sukunsa maatilan ja hoitaa nyt opintojensa ohella kotieläintilaa, jossa on 350 uuhta, niiden karitsat sekä hanhia.
Kotieläintaloudessa syntyy paljon lantaa, jota voisi hyödyntää raaka-aineena nykyistä paremmin. Jo vuosia Piesala perheineen on pohtinut, miten lannasta saisi kustannustehokkaasti talteen lämmön ja kaikki sen sisältämät arvokkaat ravinteet. Toimivia menetelmiä ei ole markkinoilla, joten ne pitää kehittää itse.
Koska haasteen ratkaisu vaatii monenlaista osaamista, Piesala kokosi eri alojen asiantuntijoista koostuvan tiimin. Tiimin kesken perustettiin yritys, Pasrea Oy, jossa on niin bio-, maanperä-, maatalous- ja kauppatieteiden kuin kemiantekniikan, IT:n, ympäristönhallinnan ja biobisneksen osaajia. Monella heistä on tausta Helsingin yliopistossa, myös Piesalalla itsellään.
Ratkaisu kotieläintalouden ympäristöongelmaan
Piesala tiimeineen lähti hakemaan ratkaisua lannankäsittelyn ongelmaan kompostoinnista. Ajatuksena on kerätä kompostista talteen lämpöä ja käyttää sitä esimerkiksi maatilan tai kasvihuoneen lämmitykseen. Samoin talteen kerättäisiin ammoniakki ja ravinteita. Nykyiset kompostointimenetelmät keskittyvät biomassan jätteenkäsittelyyn ja mullan tuottamiseen. Maatiloille sopivankokoiset ratkaisut vaativat liikaa kallista työtä.
– Lämmön hyödyntäminen vähentää tarvetta fossiilisten polttoaineiden kuten lämmitysöljyn käyttöön. Talteen kerätty ammoniakki vähentää taas maakaasun käytön tarvetta, sillä ammoniakki tuotetaan maakaasusta. Maahan saadaan puhdasta multaa ja tämä parantaa hiilitasetta, kertoo Piesala.
Kompostoinnin monipuolinen mikrobitoiminta voi sisältää suuria mahdollisuuksia myös vaarallisten tai vaikeasti hajoavien aineiden käsittelyyn.
Käytäntö näyttää TEORIAN TOIMIVUUDEN
Pasrean taival on vielä alussa, teoriasta ollaan siirtymässä juuri käytännön testaukseen. Takeita idean toimivuudesta ei vielä ole.
– Asioita täytyy pystyä ajattelemaan isosti, mutta kuitenkin viedä niitä käytännössä eteenpäin. Uskon, että Pasrean idea on oikeansuuntainen. Se, kuinka toteutus onnistuu, on vielä epävarmaa. Testaukset alkavat pian, Piesala kertoo.
Jos kaikki menee toivotulla tavalla, Pasrea tavoittelee tulevaisuudessa kompostointijärjestelmien globaalia markkinajohtajuutta.
– Se käytännössä osoittaisi kehitetyn ratkaisun kyvyn muuttaa maailmaa paremmaksi ja toimintatapojamme kestävämmiksi.
Try out! -kehitysohjelma on tuonut Pasrean tiimille mahdollisuuden hankkia kontakteja ja sparrata yritysideaa eri tahojen kanssa. Kontaktien luominen on tärkeää, samoin konkreettiset yhteistyömahdollisuudet Helsingin kaupungin kanssa.
Ravinteiden kierrätys osana biotaloutta on yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Pasreakin on saanut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta kärkihankerahoitusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Hankkeen tutkimukset tehdään yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa ja tuloksista kirjoitetaan tieteellinen artikkeli julkaistavaksi.