Kohututkimus toi mainetta ja harmeja

Geneettisellä analyysillä voi auttaa poliisia, urheilijaa ja uhanalaista eläintä. Sillä voi myös päätyä valtavan mediamylläkän keskelle, tietää Viiltäjä-Jackia tutkinut Jari Louhelainen.

Onko tämä läjä uros- vai naarasnorsun lantaa? Mitä kylmäkäsittely tekee urheilijan lihakselle? Hukkuiko ruumis ammeeseen vai kanavaan? Keitä keskiaikaisen kylän asukkaat olivat ja miten he elivät?

Tällaisia kysymyksiä ratkoo molekyylibiologi Jari Louhelainen. Helsingin yliopiston dosentti tekee yhteistyötä muun muassa arkeologien, luonnonsuojelijoiden ja poliisien kanssa.

Parhaiten Louhelainen tunnetaan Viiltäjä-Jack-tutkimuksistaan. Hän onnistui eristämään rikospaikalta löydetystä huivista sekä uhrin että epäillyn DNA:ta. Se vaati itse kehitettyjä menetelmiä ja tuunattuja työvälineitä.

Russell Edwardsin kirjoittaman Viiltäjä-Jack-kirjan julkaisusta vuonna 2014 seurannut mediamylläkkä yllätti Louhelaisen. Kylkiäisenä tuli häiriköintiä, hakkereita ja puhelinten kuuntelua. Louhelaisen portaille tuotiin kuollut rotta ja hänen puhelinlinjansa katkaistiin. Toinen yliopisto yritti kaapata tutkimuksen omiin nimiinsä.

— Se oli raskasta aikaa. En ole varma, ryhtyisinkö siihen uudestaan.

Silti hän on ryhtymässä. Edwards ja Louhelainen ovat alkaneet selvittää toista mysteeriksi jäänyttä rikosta. Mitä, se on vielä salaisuus.

Brexit huolestuttaa

Historialliset rikokset ovat harrastus, joiden parissa syöpätutkijana aloittanut Louhelainen askartelee vapaa-ajallaan. Päätyössään Liverpoolin John Moores -yliopistossa hänen erikoisalanaan on geneettinen analyysi. Sitä voi soveltaa vaikka mihin.

— Minut on hirveän helppo saada innostumaan asioista. Pitäisi välillä toppuutella itseäni.

Juuri nyt Louhelaista kiehtoo eniten systeemibiologia, jossa tarkastellaan yksittäisen geenin sijasta samanaikaisia muutoksia solussa. Näin saadaan selville vuorovaikutussuhteita ja pystytään kenties näkemään, mikä on iso tekijä muutosten pohjalla.

Jari Louhelainen kertoi työstään 14.9. Tekniikan Akatemian Millennium talks -luennolla. Vaikka meneillään on useita kiinnostavia hankkeita, yli kymmenen vuotta Englannissa asunut Louhelainen on alkanut katsella haikeasti kotimaahan päin. Siihen on kaksi syytä:

— Näyttää siltä, että brexit tekee EU-kansalaisten työskentelystä Britanniassa hankalampaa. Ja kaipaan Suomen luontoa. Olen saanut brittisäästä kyllikseni.

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.