Tutkimuksessa kannattaa pohtia sukupuolta

Miesten syömishäiriöt yleistyvät ja myös naaraslinnut laulavat paljon. Sukupuoli vaikuttaa tutkimukseen ja sen sisältöön silloinkin kun se ei tunnu itsestään selvältä. Sukupuolen huomioon ottaminen voi pelastaa henkiä ja auttaa ratkaisemaan viheliäisiä ongelmia.

Joskus nuorikin ihminen menehtyy sydänsairauteen. Joskus kenties turhaan. Sydän- ja verisuonitauteja kun on tutkittu enimmäkseen keski-ikäisten miesten kohorteissa. Siksi naisten kokemia, usein erilaisia oireita ei ole osattu diagnosoida yhtä hyvin. Ei ole ollut tutkimusta.

— Sydänsairauksista kärsivistä jopa puolet ovat naisia, koska naiset elävät vanhemmiksi. Tämä on jäänyt piiloon, koska ongelma on näkyvin keski-ikäisillä miehillä, sanoo Leidenin yliopiston lääketieteen professori Simone Buitendijk.

90-luvulle asti autojen törmäystesteissä käytettiin mieskehoa mimikoivia nukkeja. Vieläkään turvatesteissä ei oteta huomioon raskaana olevia naisia, vaikka kolmipisteturvavyö voi olla törmäyksessä sikiölle vaaraksi.

Miesten syömishäiriöt yleistyvät, mutta heidän diagnoosinsa tehdään tavallisesti myöhemmin kuin naisilla. Syömishäiriöillä on yhä voimakas kuva ”naisten sairautena”. Naisten paksusuolensyöpä ilmenee usein aggressiivisempana tyyppinä kuin miesten, tutkimus osoitti tämän vasta hetki sitten.

Professorin esimerkkilista on pitkä.

Naaraslinnutkin laulavat

Sukupuolen huomioimisella todella on tieteessä väliä. Leidenin yliopiston vararehtorina toimiva Buitendijk uskoo, että tieteessä ollaan juuri heräämässä sukupuolen ottamiseen mukaan tutkimukseen, gendered research and innovation.

— EU:n tiedettä ja innovaatioita rahoittava Horizon 2020 -ohjelma vaatii tutkimusohjelmilta sekä kulttuurisen että biologisen sukupuolen suhteen tehtyjä selvityksiä yli sadalla tieteenalalla nanoteknologiasta taloustieteeseen.

Kysymys ei ole myöskään ainoastaan biologisen sukupuolen, miesten ja naisten erilaisten kehojen eroista. Aivan yhtä lailla tutkimusta kaipaa kulttuurinen sukupuoli, siihen liittyvät valtaan, kulttuuriin, kieleen ja tapoihin liittyvät seikat. Esimerkiksi talouden suhdanteilla ja talouspolitiikalla on väistämättä sukupuolivaikutuksia, haluttiin niitä tutkia ja tunnistaa tai ei niitä tai ei.

— Tutkittaessa globaaliin köyhyyteen ja ympäristökriiseihin liittyviä asioita, on tärkeätä ottaa huomioon vaikutukset erityisesti naisiin, jotka hoitavat perheidensä ruokkimisen ja ovat yhä heikosti koulutettuja. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat lähes kaikki sellaisia, joissa globaalin etelän naiset ovat avainasemassa, Buitendijk sanoo.

Kulttuuri vaikuttaa myös luonnontieteelliseen tutkimukseen. Jämähtäminen stereotypioiden vangiksi voi estää näkemästä yllättäviäkin asioita.

— Vasta pari vuotta sitten alettiin kiinnittää huomiota siihen, että myös naaraslinnut laulavat paljon ja laululla on merkitystä pariutumisen kannalta.

Sadan prosentin etu

Simone Buitendijk on myös Helsingin yliopistoa ohjeistavan kansainvälisen neuvottelukunnan jäsen. Hän uskoo, että Helsingin yliopistolla ja Suomella olisi oiva tilaisuus tarttua nykyiseen haasteeseen. Tulevaisuuden monitieteinen tutkimus tarvitsee sukupuolikysymyksiä tuntevia asiantuntijoita.

Akatemiaprofessori Elina Vuola Helsingin yliopistosta sanoo, että sukupuoleen liittyvät kysymykset nähdään helposti poliittisiksi tai jopa akateemista mainetta nakertaviksi.

— Moni asiantunteva tutkija on jättänyt sukupuolikysymykset, jotta heidän yliopistouransa olisi paremmissa kantimissa, Vuola sanoo.

Vuola on tutkinut sukupuolikysymyksiä erityisesti uskonnon suhteen. Hän on Buitendijkin kanssa yhtä mieltä: sukupuolta tutkivat ammattilaiset voisivat työskennellä nykyistä laajemmin koko tiedeyhteisön eduksi.

Tai kuten sukupuolentutkimuksen professori Tuija Pulkkinen sanoo: ei ole kysymys ainoastaan siitä että useampi hyötyy, on kysymys myös oikeudenmukaisuudesta.

— Ja jos sukupuolistereotypiat saadaan eliminoitua tieteen kulttuurista, saadaan parempaa tutkimusta ja kaikki voittavat. Stereotypiat eivät palvele kuin aivan pientä joukkoa, Buitendijk sanoo.

Buitendijk ja Vuola puhuivat 14.3.2016 Gendered research and innovation -työpajassa Helsingin yliopistolla.

 

Elina Vuolan johtaman Embodied religion -tutkimusprojektin esittely.

EU:n ja Stanfordin yliopiston yhteinen Gendered innovation -ohjelma.

Lue lisää aiheesta: Kieli & kulttuuri