Antropologi Tuomas Tammistolla on sukulaisia Papua-Uudessa-Guineassa. Hän tutkii mengenien sukulaisuusverkostoja väitöskirjaansa varten.

Suomalaisia ei pidetä kovinkaan sukukeskeisenä. Papua-Uuden-Guinean mengenien parissa on toisin.

— Mengeneille suku on kaikki ja perhesuhteet määrittävät koko yhteiskuntaa, antropologi Tuomas Tammisto toteaa.

Tammisto on elänyt mengenien parissa pitkiä aikoja kolmeen otteeseen. Hänen tutkimuksensa ovat keskittyneet erityisesti sukulaisuuteen ja siihen, miten ihmisten keskinäiset suhteet järjestyvät.

— Mengenit toistavat alituiseen, että sukulaisuus vaatii kovaa työtä. Tämä ei tarkoita, että läheisten välien ylläpitäminen olisi mengeneille erityisen vaikeata.

ÄIDIN KLAANIT

Jokainen mengeni kuuluu klaaniin, joka periytyy äidiltä. Jokaisella klaanilla on ensimmäinen esiäitinsä, joka on syntynyt oman klaaninsa maille oman mytologiansa mukaan, esimerkiksi puusta.

— Klaanit eivät ole itseriittoisia, vaan avioliittoja solmitaan kernaasti yli rajojen. Tyttölapset takaavat klaanien jatkuvuuden.

Kun Tammisto ensi kertaa saapui mengenien pariin vuonna 2007, oli menossa paikallisvaalit. Klaanien lisäksi suku on tärkeä.

— Minut majoittaneen perheen eno oli ehdolla vaaleissa ja perheen poika kampanjoi kovasti tämän puolesta, Tammisto sanoo.

Enot ovatkin mengeneille tärkeitä, oman klaanin vanhempia ja kokeneempia miehiä. Isät kuuluvat aina lastensa kanssa eri klaaniin.

Omien klaanilaisten kanssa avioituminen on kiellettyä. Kun väkeä on vähän, säätely on perusteltua. Mengenien klaaneja on kahta luokkaa, joko ”pienen köynnöksen” tai ”suuren köynnöksen”. Kumppanin on aina kuuluttava eri haaraan kuin itse.

— Avioitumissäädökset otetaan mengenien parissa hyvin vakavasti, Tammisto sanoo.

LAISKURIT JA KOVA TYÖ

Mengenit asuvat Uuden-Britannian saarella, Uudesta-Guineasta itään. Tammiston tutkimat pohjois-mengenit ovat muutaman tuhannen ihmisen kansa, joka puhuu sulka-kielen murteita ja kreolienglantia.

— Alueella, jossa olen tehnyt tutkimusta, asuu noin kaksi ja puoli tuhatta ihmistä kahdeksassa kylässä.

Klaanien jäsenet asuvat hajallaan perheissään mengenialueella, mutta klaanit omistavat omat maansa. Paikallispolitiikan isoja kysymyksiä on suhtautuminen metsähakkuisiin, metsän myymiseen ja esimerkiksi öljypalmun viljelyyn. Tammiston isäntäperheen poliitikkoeno oli perinteisen elämänmuodon kannattaja.

Mengenit eivät kuitenkaan elä täysin omavaraisesti ympäröivästä luonnosta ja raha on aina tarpeen. Rahakasveista ja metsätaloudesta saatavat tulot miellyttävät monia.

— Erään perheen sukulaismies viljeli kookosta. Se on aikaavievää eikä missään nimessä helppoa työtä. Ihmettelin alkuun, miksi hänestä puhuttiin aina ”laiskana miehenä”.

Ajan oloon kovan työn sisältö alkoi valjeta Tammistolle. Kova työ on hoivaa ja erityisesti sukulaisuuden vaalimista. Rankkakaan työ ei ole kovaa, jos sen tuotoksilla elätetään vain itseä ja omaa perhettä.

— Sukulaisuus kiinnittyy näin koko perinteiseen elämänmuotoon. Perinteisen metsäpalstaviljelyn hylkääminen merkitsee ”unohtamista” ja sukulaisuuden laiminlyöntiä.

TILIT TASAN

Mengenialueen metsät kertovat tietävälle silmälle paljon. On viljeltyjä suorakaiteen muotoisia, sioilta suojaksi aidattuja palstoja, kesannoivia alueita ja tyystin metsittyneitä osia.

— Metsäpuutarhojen käyttöoikeudet periytyvät yleensä isältä pojalle, joten klaani aina vaihtuu.

Palstan kaskenneen ja raivanneen miehen vaimo puolestaan jakaa pienempiä palstoja sukulaisnaisilleen ja osan palstan käyttöhistorian mukaan, palstaa aiemmin viljelleiden naisten sukulaisille.

— Palstajärjestelmä on klaanien historian elävä muisti, ne kuvastavat sekä nykyisiä että menneitä suhteita, Tammisto sanoo.

Kova työ on sekä klaanien sisäisten että niiden välisten suhteiden ylläpitoa. Tammisto kertoo vanhan mengeninaisen ilmoittaneen lapsilleen, että hänen kuoltuaan on muistettava erästä toiseen klaaniin kuuluvaa sukulaismiestä, joka oli kauan sitten muistanut vanhaa rouvaa.

— Hautajaisissa tälle miehelle annettiin lahja.

Hoiva ja lahjat muodostavat vastavuoroisen sukulaisuussuhteen, johon on hyvä vastata asianmukaisesti. Sikojen, taarojen, palstojen ja muiden vaihtokauppojen uusiminen pitää yllä sukulaisuutta.

— Eivät mengenit karsasta rahaakaan maksuvälineenä, mutta kaikkeen se ei sovi. He tietävät, että velan kuittaaminen rahalla päättää vastavuoroisen suhteen.

OIKEA LAHJA

Tutkijasta tuli lopulta mengenien sukulainen.

— Minut pyydettiin eräälle pojalle kummienoksi, ja tapauksen kunniaksi järjestettiin juhlallinen vaihtoseremonia.

Tuomas Tammisto tiesi jo, mitä häneltä odotettiin. Mikä hyvänsä lahja ei olisi tärkeään tapaukseen sovelias.

— Matkustin naapurikylään ja ostin lahjaksi sian. Villisika ei olisi kelvannut. Sen lahjoittaminen on ”helppoa” eikä kovaa työtä, koska villin eläimen kasvattamiseen ei ole uhrattu hoivaa, kovan työn ydintä.

Tuomas Tammisto väittelee lähiaikoina antropologian alalla otsikolla New Actors, Old Landscapes: The making of a frontier place in Papua New Guinea Helsingin yliopistossa. Hän on viettänyt mengenien keskuudessa yhteensä puolitoista vuotta kolmella eri matkalla.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/08/17.

Antropologi Tuomas Tammisto :  Julkaisut, projektit, aktiviteetit, palkinnot. Twitter: @tutamAW

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.