Shamaani on yhteisönsä huippututkija

Millaista on alkuperäiskansojen tieto, ja miten se eroaa länsimaisesta? Tätä pohti taiteilija-tutkija Lea Kantolan järjestämä performanssi, joka toi meksikolaisen shamaanin Suomeen. Shamaani itse, myös opettajana työskentelevä Heriberto de la Cruz, halusi ennen kaikkea päästä tutustumaan toisenlaiseen koulutussysteemiin.

Joulukuun puolivälissä Fabianinkadulle tulvahti kesä, kun meksikolaisen wixarika-yhteisön shamaani tuli vierailulle Helsingin yliopiston tutkijakollegiumiin. Shamaani tähditti taiteilija-tutkija Lea Kantosen alkuperäiskansan tietämisen tapoja ja kulttuuria esitellyttä performanssia. 

Siinä missä suomalaista yleisöä kiinnostivat videot yhteisön rituaaleista, pyhistä paikoista sekä shamaanin koristeellinen vaatetus ja hänen soittamansa musiikki, oli shamaanin matkan syy rationaalinen. 

– Halusin ennen kaikkea päästä tutustumaan toisenlaiseen koulutussysteemiin, kertoi myös opettajana työskentelevä Heriberto de la Cruz.

Performanssin lisäksi Heriberto de la Cruz teki Suomessa muutaman kouluvierailun. Performanssi oli osa taiteen tutkijatohtori Lea Kantosen työskentelyä Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa. 

Shamaani on yhteisönsä tiedon huipulla

Meksikossa Läntisessä Sierra Madren vuoristossa asuvien wixarikojen parissa shamaanit eli maraakamet ovat yhteisön suuresti kunnioittamia johtajia. Maallisten vastuutehtävien lisäksi he johtavat monimutkaisia rituaaleja, joissa kysytään laulujen ja uhrien välityksellä neuvoa pyhiltä esi-isiltä. 

De la Cruz kertoo, että hän on opiskellut maraakameksi jo 21 vuotta, eikä hän ole vieläkään ihan valmis. Koulutuspolku on jokaiselle erilainen, sillä shamaanin on tunnettava paikat, joista hän laulaa.

Yhteisötaiteilija Lea Kantosen performanssin ja tutkimustyön tarkoituksena oli myös vertailla erilaisia tietämisen ja tiedon tuottamisen tapoja.
 
– Halusin performanssissa rinnastaa kollegiumin huippututkijat ja alkuperäiskansan tiedon huipulla olevan shamaanin.

Esityksessä nähtiin videoita Isoisoisä Peuranhäntä -koulun arjesta, jossa myös de La Cruz opettaa. Perinteiden ja kielen siirtäminen seuraaville sukupolville on hyvin tärkeää, mutta mies ei ole niinkään huolissaan oman kielen ja kulttuurin katoamisesta.

– Ongelma on enemmänkin se, että oppilaat eivät osaa lukea espanjaa, joten meillä ei ole käytössämme kunnollisia opiskelumateriaaleja.

Jatkoapuraha taideohjelmalle

Lea Kantosen työskentelyn tutkijakollegiumissa mahdollistanut taiteen tohtori -ohjelma sai joulukuun alussa Koneen Säätiöltä tuntuvan jatkorahoituksen. 

– Ulkopuolinen rahoitus mahdollistaa rohkeatkin kokeilut. Taiteilijaohjelma on tuonut paljon uusia näkökulmia tutkijayhteisöömme, toteaa Helsingin yliopiston tutkijakollegiumia johtava Sari Kivistö. Shamaanin vierailun lisäksi taiteen tohtori -ohjelma poiki myös suositun Turhan tiedon kurssin, sillä sen ideoinut äänitaiteilija Taina Riikonen oli toinen vuoden 2015 taiteilijoista.

Tutkijakollegiumin vuoden 2016 taiteilijat ovat Esthir Lemi ja Maija Timonen.

Lue lisää aiheesta: Kieli & kulttuuri