Satavuotias von Wright vaikuttaa yhä

Näyttely, konsertti, kirja, luentoja ja konferensseja. Helsingin yliopistolla muistetaan kautta aikain merkittävintä suomalaisfilosofia Georg Henrik von Wrightiä (1916–2003), kun hänen syntymästään on kulunut sata vuotta.

Filosofi, akateemikko Georg Henrik von Wright on  merkittävimpiä suomalaisia tieteentekijöitä koskaan. Cambridgen ja Helsingin yliopiston professorina toiminut filosofisen logiikan uranuurtaja tunnettiin myös keskustelevana humanistina ja terävänä kulttuurikriitikkona.

Alkuvuonna filosofin syntymän satavuotisjuhlaa on juhlittu niin kantaesittämällä 16-vuotiaan von Wrightin sävellys kuin monipuolisessa näyttelyssä Kansalliskirjastossakin.

Toukokuussa Helsinkiin saapuu von Wrightin ystäviä ja kollegoita ympäri maailmaa kahteen eri konferenssiin muistamaan hänen elämäntyötään.

Filosofivaikuttaja

Von Wright oli ensimmäinen kahdesta suomalaisesta, jotka ovat saaneet ”filosofian alan Nobelin”, teoksen Library of Living Philosophers -kirjasarjassa vuonna 1989. Kunnianosoituksen on saanut myös hänen oppilaansa Jaakko Hintikka (1929–2015), jolle omistettiin sarjasta nide vuonna 2006.

Vuonna 2003 menehtyneen von Wrightin perintö suomalaisessa filosofiassa on ohittamaton. Von Wrightin tutkimustyön ja roolimallin varaan on paljolti rakentunut suomalaisen filosofian vankka kansainvälinen maine.

— Von Wright avasi kokonaan uusia aloja filosofisessa logiikassa, erityisesti mahdollisuutta koskevan deonttisen logiikan alalla, sanoo teoreettisen filosofian professori Sara Negri Helsingin yliopistosta.

Filosofisen logiikan tutkimus onkin sittemmin ollut Helsingin yliopistossa vahva ala, mikä voidaan osin sekin laskea von Wrightin esimerkin ja kansainvälisen menestyksen ansioksi. Tähän paneutuu ensi viikolla myös Helsingin yliopistossa pidettävä Modalities, Conditionals and Values -symposium, jota Negri on ollut mukana järjestämässä.

— Jaakko Hintikka jatkoi työtä eteenpäin semanttisella lähestymistavallaan, ja esimerkiksi oma todistusteoreettinen kulmani logiikkaan on alan viimeisimpiä kehitysaskelia, Negri sanoo.

julkinen humanisti

Kansainvälisesti arvostettu filosofi oli myös harvinaislaatuisen tyylikäs esseisti ja aktiivinen julkinen keskustelija.

— Yhteiskunnalliseen keskusteluun Georg Henrik von Wright alkoi osallistua vasta 1960-luvulla, mutta sittemmin hän tuli tunnetuksi silläkin osa-alueella. Hän oli aikanaan Suomen näkyvimpiä julkisia intellektuelleja, sanoo teoreettisen filosofian dosentti Risto Vilkko.

Vilkon mukaan von Wright pyrki pitämään filosofiset työnsä erillään kulttuurikriitikon roolistaan. Von Wrightin kahtaalliset roolit näkyvät myös 18. toukokuuta käynnistyvässä kansainvälisessä The Human Condition -juhlakonferenssissa, jota Vilkko on ollut järjestämässä. Siinä missä osa esitelmistä käsittelee akateemikon filosofisia tutkimuksia, huomion puheenvuoroissa saavat myös G. H. von Wright aikalaiskriitikkona, kulttuuripessimistinä tai ympäristöasian ajajana.

— Ehkä von Wrightin julkisessa puolessa näkyi se, että hän edusti vanhaa akatemiaa. Hänet tunnettiin ja hänen sanansa painoi, Vilkko sanoo.

Ystävä von Wright

Maailmankuulu filosofi ja yhteiskunnallinen keskustelija — nämä puolet von Wrightistä ilman muuta tiedetään tunnetaan. Tänään 18. toukokuuta julkaistavassa Georg Henrik von Wright — Book of Friends –teoksessa (Acta Philosophica Fennica) akateemikosta valotetaan yksityistä puolta.

— Heti von Wrightin menehtymisen jälkeen hänen kollegansa ja ystävänsä, filosofi Georg Meggle alkoi puuhata kokoelmaa, jossa Georg Henrikin ystävät pääsisivät muisteloimaan. Nyt yli kymmenen vuotta myöhemmin se julkaistaan, sopivasti satavuotismuistovuonna, sanoo teoksen toinen toimittaja, filosofi Risto Vilkko.

G. H. von Wrightin yksityisempään puoleen tutustutti jo omaelämäkerta Elämäni niin kuin sen muistan (Otava, 2001), ja Book of Friends jatkaa saman kuvan maalaamista.

— ”Vanha herra”, kuten häntä filosofian laitoksella kutsuttiin, oli klassinen herrasmies ja rakastettu, luotettava ystävä, Vilkko kokoaa.

Georg Henrik von Wrightin juhlavuoden tulevia tapahtumia:

Georg Henrik von Wright — Book of Friends -teoksen julkaisutilaisuus Kansalliskirjastossa 18.5. kello 14.00.

Filosofi Cora Diamond pitää vuoden 2016 Georg Henrik von Wright -luennon 18.5. kello 17.00 Päärakennuksen pienessä juhlasalissa.

Human Condition -juhlakonferenssi Helsingin yliopistolla 18.5–20.5.2016.

Modalities, Conditionals and Values -symposium Helsingin yliopistolla 23.5.–25.5.2016.

Thought and Prophecy -näyttely Kansalliskirjaston Rotundassa 26.8.2016 asti.

Risto Vilkon poimintoja juhlavuodelle:

Human condition -konferenssissa kannattaa käydä kuulemassa Georg Henrik von Wrightin pitkäaikaisten ystävien Eugenio Bulyginin (19.5. kello 13.45, Athena, huone 360) ja Lilli Alasen (20.5. kello 10.00, Athena, huone 107) esitelmiä. Argentiinalaisen Bulyginin kanssa von Wright pohti oikeusfilosofiaa jo 60-luvulta lähtien. Emeritaprofessori Alasen esitelmä Cartesian Dualism and von Wright’s Philosophy of Mind pureutuu mielenfilosofiaan. Erillisistunnot taas tarjoavat eri aiheista kiinnostaville kiintoisia näkökulmia.

Lukuvinkkinä teos Humanismi elämänasenteena (Otava, 1981) ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan.”