Suomea hallinneet tsaarit painottivat julkisissa puheissaan etenkin hyväntahtoisuutta, henkisyyttä ja yhdenmukaisuutta. Presidenttien puheissa puolestaan näkyy paljon laajempi kirjo arvoja sekä kulloinenkin poliittinen tilanne, selviää valtiotieteellisessä tiedekunnassa 11.4. tarkastettavasta Anneli Portmanin väitöstutkimuksesta.
– Tsaarit puhuivat yhteiskunnasta henkilökohtaisten suhteiden verkostona ja korostivat sisäryhmään ja sen hyvinvointiin liittyviä arvoja. Sisäryhmään kuuluu esimerkiksi perhe ja kaikki ne, joista voi sanoa "me", Portman toteaa.
Kun Suomi siirtyi Ruotsin vallasta Venäjän helmaan vuonna 1809, tsaari Aleksanteri I puhui siirtymästä hyvin samoin tavoin kuin presidentti Vladimir Putin puhui 18.3.2014 Krimin alueen liittämisestä Venäjään.
– Molemmat vakuuttivat hyvää tahtoaan alueen hyvämaineisia kansoja kohtaan ja vetosivat sekä historiaan että jumalalliseen oikeutukseen. Aleksanteri puhui Napoleonista ja Putin Yhdysvalloista ylimielisenä vihollisena, Portman sanoo.
Pieni kansa kouluttautuu
Itsenäisyyden aikana puheiden aiheita olivat muun muassa sivistys ja kansan yhteistunnon kohottaminen. Talvi- ja jatkosotien jälkeen, jälleenrakennuksen myötä hallitsijoiden puheissa painottuivat työn arvot ja taloudellisen hyvinvoinnin lisääminen.
Presidentti Urho Kekkonen puhui näin uutenavuotena 1965, ennen peruskoulu-uudistusta:
"Korostettakoon lisäksi, että sivistyksellisen demokratian kannalta on yleisten koulutusmahdollisuuksien tasainen jakautuminen sinänsä tärkeä tavoite. Alueelliset epäkohdat merkitsevät tässä nykyään jo enemmän kuin varallisuustaso. Eriarvoisuus koulutusmahdollisuuksissa aiheuttaa henkisten lahjojen tuhlausta. Kainuun köyhällä ihmisellä tulee todella olla samat mahdollisuudet lastensa kouluttamiseen kuin Helsingin herralla.”
Luonnonsuojelua ja henkisyyttä
Presidentti Mauno Koivisto painotti muun muassa luonnonsuojelua, maailmanrauhaa ja turvallisuutta. Ensimmäinen suorilla kansanvaaleilla valittu presidentti, Martti Ahtisaari, jatkoi samoilla yleisen oikeudenmukaisuuden teemoilla.
Henkisyyteen liittyvät arvot olivat myös esillä, kuten tässä Ahtisaaren uudenvuodenpuheessa vuonna 2000: "Kestävää kehitystä ei synny vain taloudellisen globalisaation luomia epäkohtia korjaamalla. Kehitykseen tarvitaan myös kulttuurien ja uskontojen myönteinen, rakentava panos."
Puheissa esiintyvät arvomuutokset osoittavatkin, että yhteiskunta on ennakoidusti monimuotoistunut. Sen sijaan hengellisyyden ja henkisyyden arvot eivät ole väistyneet.
FM Anneli Portmanin väitöstutkimuksessa Valtiaista vaikuttajiksi – arvot Suomen hallitsijoiden julkisissa puheissa vuosina 1809–2000 on aineistona yhteensä 355 koko kansalle suunnattua puhetta. Puheita on kolmea lajia: valtiopäivien avajaispuheita (1809–2000), rukouspäiväjulistuksia (1812–1999) ja uudenvuodenpuheita (1935–2000).