Profiloitumista yhteistyön voimalla

Strategisen tutkimuksen painotuksissa katseet on suunnattu keskustakampuksella monitieteisesti globalisaation ja digitalisaation haasteisiin.

Helsingin yliopiston tutkimuspalveluiden palvelupäällikkö Floora Ruokonen kehuu keskustakampuksen tiedekuntien yhteistyötä Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen profiloimishankkeen (PROFI2) valmistelussa. Strategisten tutkimusalojen on tarkoitus tukea toisiaan.

− PROFI2 on suunniteltu niin, että sen temaattisilla alueilla on paljon keskinäisiä leikkauspintoja. Uusien tehtävien ympärille on tarkoitus luoda moni- ja poikkitieteellistä tutkimusta. Lisäksi tehtäviin valittavat uudet apulaisprofessorit tai professorit tekevät yhteistyötä jo käynnissä olevien tutkimushankkeiden ja niissä työskentelevien tutkijoiden kanssa.

Keskeisenä sisällöllisenä teemana digitaalisuus

Oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Kimmo Nuotio pitää profiloitumisen painopistettä luontevana. Hän oli mukana ideoimassa ja koostamassa hankehakemusta.

− Humanistisen tutkimuksen ja tiedon muuttuminen digitaaliseksi on iso teema ja se liittyy ympäröivän maailman muutokseen. Tarkoituksena on tuoda teknologista ja humanistis-yhteiskuntatieteellistä tutkimusosaamista yhteen ja vastata esimerkiksi sähköisen tiedonlouhinnan haasteisiin. Keskeisenä toimijana tässä on strategisella rahoituksella jo perustettu Heldig – Helsinki Centre for Digital Humanities.

”Fokuksessa on syventää yliopistolla jo olemassa olevia tutkimuksellisia vahvuuksia ja laajentaa tutkimusyhteistyön linkityksiä eri tieteiden ja tiedekuntien välille sellaisissa aihepiireissä ja kysymyksissä, jotka ovat tässä ajassa tärkeitä.”

Hyvänä pohjana profiloitumishankkeelle toimivat muun muassa yliopiston kieliteknologinen osaaminen, oppimis- ja opettajankoulutus-klusteri sekä strategisesti tärkeä monitieteinen Venäjä-tutkimus.

Tutkimusyhteistyön edellytyksiin Nuotio suhtautuu positiivisesti.

− Ensinnäkin PROFI2-hakemusta on tehty yhdessä eri tieteenaloilta ja tiedekunnista tulevien ihmisten kesken. Konsepti on tuottanut jo itsessään yhteistyörakennetta. Jatkossa haasteena on välttää tutkimusteemojen eriytyminen omiksi soluikseen, jotta eri tieteenalojen tutkijoiden keskinäiselle toistensa löytämiselle sekä palautteen antamiselle saadaan vahvistusta.

Akatemiarahoituksella vastauksia digitalisoitumisen ja globalisaation haasteisiin

Nuotio uskoo, että digitalisaation vaikutus työhön ja yhteiskuntaan tulee olemaan paljon suurempi kuin mitä nyt oletetaan. Oikeustieteiden piirissä tutkittavaa riittää vaikkapa erilaisiin tietosuojakysymyksiin, tiedon kaupallistumiseen ja uusiin jakamistalouden muotoihin liittyen.

− On tärkeää, että humanistis-yhteiskuntatieteellisten tieteiden piirissä seurataan tarkasti, mitä ympärillämme tapahtuu ja miten uusiin ongelmiin reagoidaan. Digitalisaatio ja globalisaatio tuovat mukanaan myös vastavaikutuksia, ja osa ihmisistä putoaa kehityksen kyydistä pois. Tehtävämme on tarjota tietoa ennakoimattomaksi muuttuneen päätöksenteon ja poliittisen sääntelyn tueksi.

Helsingin yliopiston tapauksessa profiloitumisen vahvistaminen on toiminut Nuotion mukaan juuri niin kuin pitää.

− Monitieteellisellä keskustakampuksella ei ehkä ole aiemmin kunnolla mietitty, mitä vahvuutemme ovat eikä haettu temaattisia alueita, joissa haluttaisiin mennä erityisillä panoksilla eteenpäin. Ilman Suomen Akatemian rahoitusmekanismia tällaista ei välttämättä olisi osattu tehdä, hän arvioi.

”Emme aina tule ajatelleeksi, kuinka vahva ja monipuolinen humanistis-yhteiskuntatieteellinen paketti Helsingin yliopistolla on. Potentiaalia linkittää eri teemat yhteen löytyy. Suomessa ei vastaava toista keskittymää ole.”

− Nyt ymmärrys vahvuuksiemme hyödyntämisestä ja tieteidenvälisten kokonaisuuksien luomisen merkityksestä on lisääntynyt, mikä vie tutkimusta myös laadullisesti eteenpäin, Nuotio summaa.

Jatkoa profiloitumishankkeille on tiedossa. Yliopisto hakee PROFI3-haussa 18 miljoonan euron rahoitusta kolmelle painoalalle: Atmospheric and Earth system science; Data science ja Sustainability science. Suomen Akatemia tekee päätökset touko-kesäkuussa 2017.

Lue lisää aiheesta: Kieli & kulttuuri