Kun uskontojen edustajat otetaan mukaan neuvottelupöytiin konflikteja soviteltaessa, kenen äänellä uskonto puhuu? Pitäytyminen virallisissa hierarkioissa sulkee usein naiset ulos.

Onko Neitsyt Marian hahmo keino alistaa naiset heille varattuun äidin rooliin? Vai voiko Maria voimaannuttaa ja antaa tukea ja turvaa?

Kysymys on kaikkea muuta kuin helppo, tietää Helsingin yliopiston tuore globaalin kristinuskon ja uskontodialogin professori Elina Vuola. Maria on ollut yksi hänen tutkimusaiheistaan jo toistakymmentä vuotta.

Haastatteluaineistoa on kertynyt niin katolisesta Latinalaisesta Amerikasta kuin suomalaisilta ortodokseilta. Keskeisin havainto on jännite kirkkojen virallisten opetusten, naisten omien kokemusten ja feminististen tulkintojen välillä. Haastatelluille Maria ei ollut niin vieraannuttava hahmo kuin saatetaan ajatella.

Vuolalta on myöhemmin tänä vuonna tulossa kirja Women´s Cross-Cultural Devotion Of The Virgin Mary (Routledge), jossa hän vetää yhteen tutkimuksiaan Neitsyt Mariasta.

Mutta oikeastaan tuore professori haluaisi puhua jo muusta. Tällä hetkellä suurin osa Vuolan työstä kohdistuu teologisen tiedekunnan varadekaanin tehtäviin ja uuden Religion, Conflict and Dialogue -tutkimuskeskuksen käynnistämiseen.

— Uskonnot liittyvät monin tavoin maailman konflikteihin, Vuola huomauttaa. Keskuksen tarkoituksena on tarkastella uskontoja sekä osana ongelmia että niiden ratkaisua.

Konfliktit vaikuttavat eri tavoin naisiin ja miehiin. Silti niitä ratkomaan pyrkivissä neuvottelupöydissä valtaa käyttävät usein ainoastaan miehet. Naisten huomioiminen jää liian usein maininnan tasolle. Kun uskonnolliset yhteisöt ovat osa rauhanvälitystä, naiset eivät useimmiten voi toimia uskontojensa merkittävinä edustajina, joilla on myös valtaa.

— Uskontoihin ja uskonnollisiin johtajiin liittyviä valtasuhteita on vaikea purkaa. Rauhaa rakennettaessa on kuitenkin riittämätöntä kiinnittää huomiota vain uskonnon ylätasoon, Vuola toteaa.

Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan keskus tulee keskittymään erityisesti sukupuolen kysymyksiin, jotka eivät kosketa vain naisia.

— On esimerkiksi iso kysymys, miksi ääriajattelu, myös uskonnolla perusteltu, vetoaa niin usein nuoriin miehiin.

Uskonnon on saatettu ajatella menettävän merkitystään, mutta näyttääkin pikemminkin siltä, että tarvitaan entistä syvempää ymmärrystä uskonnon yhteydestä maailmanpolitiikkaan.

— Tutkimukselle, joka myös ymmärtää uskonnollisia perinteitä syvällisesti, on suuri tarve, Vuola huomauttaa.

— On oleellista seurata, mihin suuntaan uskonnot kehittyvät.

Mitä nyt tutkitaan? Tule kuuntelemaan Helsingin yliopiston uusien professorien tervetulaisluentoja keskiviikkona 30.5. yliopiston päärakennukseen. Yleisöluennoilla professorit esittelevät tieteenalansa ja tutkimuksensa tärkeimmät kysymykset 20 minuutissa. Katso tervetuliaisluentojen ohjelma