Mikä on oikein? Mikä on hyvää?
Isoja kysymyksiä. Eivätkä mitenkään yksiselitteisiä, sanoo käytännöllisen filosofian professori Antti Kauppinen.
— Tunteet vaikuttavat merkittävästi käsityksiimme oikeasta ja väärästä. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole huono asia. Se tarkoittaa vain sitä, että moraalisten virheiden välttämiseksi meidän täytyy oppia säätelemään tunteitamme.
Kauppinen ottaa esimerkiksi Israelissa tehdyn kokeen, jossa kahdelle koeryhmälle esitettiin kuvia palestiinalaisten ja israelilaisten teoista, ja käskettiin arvioida toimien oikeutusta.
Toiselle ryhmälle annettiin kuitenkin lisäohje. Heidän piti katsoa kuvia puolueettoman tarkkailijan näkökulmasta.
— Kahden ryhmän tulokset poikkesivat selvästi. Puolueettomaan rooliin ohjatut näkivät palestiinalaisten teot oikeutetumpina kuin omasta näkökulmastaan asiaa katsoneet. He olivat myös valmiita laajempiin myönnytyksiin rauhan aikaansaamiseksi.
Kauppinen korostaa tunteiden tärkeyttä myös yksilöiden hyvinvoinnille ja onnellisuudelle. Hänen mukaansa ajattelemme onnea usein liian pintapuolisesti, korostaen nautintoa ja iloista mieltä. Mutta ne ovat vain jäävuoren huippu. Syvemmällä piilevät tunteet ja kokemukset ovat tärkeämpiä.
— Katsoin koko Seinfeld-sarjan putkeen läpi, kun opiskeluaikainen tyttöystäväni jätti minut. Sarja oli hauska, nautin sen katsomisesta, nauroin, mutta todellisuudessa olin kuitenkin onneton, Kauppinen kuvaa.
— Suppean hedonistisesti katsottuna sarjan katsominen lisäsi onneani. Tarkemmin pohdittuna tämä ei kuitenkaan vastaa totuutta. Onnellisuuteni palasi vasta, kun vaihdoin maisemaa ja löysin uuden kaveripiirin, jossa tunsin taas olevani kotona.
Kauppinen ei usko, että pelkästään onnea tavoittelemalla voi tulla onnelliseksi. Tarvitaan myös muita päämääriä ja haasteita, joissa onnistuminen tuo elämään mielekkyyttä.
Filosofian tehtävä on taistelu hevonpaskaa vastaan.
Filosofiassa löydetään harvoin yksiselitteisiä vastauksia. Lopullisia vastauksia tärkeämpää onkin luovien ja täsmällisten argumenttien muotoileminen.
— Itse näen, että filosofian tehtävä on taistelu hevonpaskaa vastaan. Hevonpaskalla tarkoitan ajattelua, joka ei piittaa totuudesta. Filosofien tehtävä on tunnistaa tällainen puhe ja huomauttaa siitä silloin, kun väitteet eivät kestä tarkastelua.