Ylen A-studio kysyi tieteen, taiteen, politiikan, median, elinkeinoelämän, virkakunnan, järjestöjen ja kirkon edustajilta ehdotuksia maan merkittävimmiksi ajattelijoiksi ja kokosi vastauksista listan. Sen kärkeen nousivat filosofi Ilkka Niiniluoto ja taloustieteilijä Bengt Holmström. Kuuden joukkoon ylsivät Sixten Korkman, Osmo Soininvaara, Pentti Linkola ja Anu Kantola (@AnuKantola).
Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola, miltä nyt tuntuu?
— Ensimmäinen reaktioni oli että auts, miten minä olen tuonne päätynyt.
Olet kuitenkin ollut ennenkin hyvissä asemissa vastaavissa listauksissa.
— Kyllä, mutta varttuneiden sukupolvien ja miesten ylivoima vähän täräytti.
Miksi suurin osa ehdotetuista ajattelijoista on konkarimiehiä?
— Kyselyissä nousevat esiin ihmiset, jotka ovat muutenkin esillä. Kun on päässyt asemaan, siellä pysyy. Toinen syy on suurissa ikäluokissa: heillä on voimaa nostaa omat edustajansa kärkeen äänestyksissä.
Eivätkö nuoret kelpaa älyköiksi?
— Kyselyn tärkein tulos oli se, että hajonta oli valtavaa. Ihmisiä nimettiin yli 200, ja eniten mainintoja saaneet saivat tyytyä kahteentoista mainintaan. Yhtenäiskulttuuri rakoilee eikä konsensusta ole, nuoremmissa ikäluokissa vielä vähemmän kuin vanhoissa. Minusta se on hyvää kehitystä.
Niiniluoto ja Kantola ovat Helsingin yliopiston professoreita, Korkman, Soininvaara ja Holmström saman talon alumneja, kuten myös opintonsa keskeyttänyt Linkola. Onko suurin ajattelija siis Helsingin yliopisto, vararehtori Hanna Snellman (@HannaSnellman)?
— Tulos kertoo siitä, että tiedettä ja tutkijoita arvostetaan. Helsingin yliopistolla on tässä etulyöntiasema monitieteellisenä pääkaupungin yliopistona.
Aiemmissa älykkökyselyissä kärkeen on päässyt filosofeja. Nyt filosofi Niiniluodon lisäksi listalla oli eniten talousosaajia. Miksi näin?
— Akateeminen filosofia saattaa olla aika kaukana ihmisten arjesta. Aktiiviset filosofit julkaisevat englanniksi, eivätkä juuri kirjoita suurelle yleisölle. Nykyään professorikunta on myös kansainvälistä — muualta tulleita tutkijoita ei ehkä tunneta, eikä heiltä kysytä kommentteja.
Myöskään kirjailijoita tai muita taiteilijoita ei ollut kärjessä, vaikka esimerkiksi Rosa Liksom ja Merete Mazzarella mainittiin. Mistä tämä kertoo?
— Kuten historioitsija Markku Kuisma totesi Ylelle, kirjallisuus on menettänyt asemaansa arjessamme, kun luemme yhä enemmän lyhyitä tekstejä pitkien sijaan. On vaikea saada ajattelijan asemaa, jos harva lukee pohdintojasi.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden Tohtorin hatusta -palstalla Y/07/18.
Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.