Kielelliset oikeudet eivät voi toteutua maksimaalisesti kaikille, tietää dosentti Pasi Saukkonen. Hän esittää viime vuonna ilmestyneessä Erilaisuuksien Suomi -kirjassaan muun muassa tulevaisuuden kielipoliittisia vaihtoehtoja.
Saukkosen mukaan suomi voisi olla virallinen kieli koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Ruotsi puolestaan voisi olla virallinen kieli vain Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, joiden ulkopuolella ruotsia ei esimerkiksi tarvitsisi opiskella koulussa.
Saamen kielen asema olisi virallinen Lapin maakunnassa. Lisäksi vahvasti tunnustettuja vähemmistökieliä olisivat romanikieli ja karjalan kieli.
– Venäjän kieli on keskeinen, mutta venäjä ei ole suojelun tarpeessa, Saukkonen sanoo.
Suomi esimerkkimaa
Monikulttuurinen maa muuttuu multikulturalistiseksi, kun yhteiskunnassa on vähintään neutraali ellei myönteinen suhtautuminen monikulttuurisuuteen. Multikulturalistisessa maassa myös tuetaan julkisin varoin vähemmistöjä ja pyritään poistamaan eriarvoisuutta, joka johtuu erilaisista taustoista.
– Suomi ja Ruotsi ovat tässä parhaita maita Euroopassa. Myös Britannia on joiltain osin yhä multikulturalistinen, mutta esimerkiksi Alankomaat on kääntynyt nationalistiseen suuntaan.
Käytännön toimet ratkaisevat
Meillä toiminta ei siis ole ”pelkkää puhetta”, mutta meilläkin on kuilu lainsäädännön ja käytännön välillä.
– Kotouttamislakien uudistuksessa osoitettiin ymmärrystä, että kaikki maahanmuuttajat saattavat olla kotouttamistoimien tarpeessa riippumatta tulotavastaan. Resursseja ja toimenpiteitä ei kuitenkaan lisätty. Meiltä puuttuu vähemmistö- ja kotouttamispolitiikan pitkän aikavälin linjaratkaisu, Saukkonen toteaa.
Keskustelu muun muassa kieli- ja kulttuuritaustojen moninaistumisesta jatkuu yliopistolla ensi viikolla alkavissa Hyvä yhteiskunta 2100 -keskusteluissa. Pasi Saukkonen esiintyy Tiedekulman Yhtenäisyydestä erilaisuuksiin -keskusteluillassa torstaina 9. lokakuuta.
Loka-marraskuussa hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta keskustellaan muun muassa Tiedekulmassa ja sosiaalisessa mediassa (#hyvayhteiskunta). Mukana on tutkijoita niin oikeus- ja kasvatustieteen kuin sosiologiankin parista, alkoholintutkijoista työn, tietotekniikan ja kestävän kehityksen asiantuntijoihin. Tutkijoiden kanssa hyvinvointiyhteiskunnassa keskustelevat myös poliitikot ja järjestöjen asiantuntijat.
Tutustu Hyvä yhteiskunta 2100 -tiedeteemaan