Lähes jokaisen taskusta löytyy jo laite, joka päättää asioita puolestamme. Koneiden liepeille syntyneiden moraalikysymysten pohdinta sen sijaan on vasta lähtökuopissa.
Tutkija Michael Laakasuo käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta johtaa Moralities of Intelligent Machines -hanketta, joka on mukana Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden Helsinki Challenge -kilpailussa.
Laakasuon hankkeessa tutkitaan robottien toiminnan ihmisissä synnyttämiä tunteita. Tutkittaville näytetään esimerkiksi videoita, joissa robotti toimii väärin tai tekee kohtalokkaan virheen. Moraalipsykologiseen kysymyspatteristoon kuuluu tarkkoja kysymyksiä siitä, kuinka väärin robotti katsojan mielestä teki. Millaisia moraalisia päätöksiä odotamme koneilta?
– Tapahtuman jälkeen saatamme haluta rangaista robottia. Mutta miten konetta voi rangaista? Potkimalla se hajalle? Laakasuo kysyy.
Robottivalta kasvaa
Robotti on helppo inhimillistää, kuten elokuvassa I, Robot, jossa robotti valitsee pelastaako aikuisen vai lapsen.
Mitä enemmän kone muistuttaa ihmistä, sitä vastuullisempana sitä tunnutaan pidettävän. Ja kun kone inhimillistetään, sitä saatetaan alkaa pitää syyllisenä vaikkapa hoitovirheeseen – ohjelmoijan sijaan.
Robotti ei kuitenkaan ole moraalinen subjekti, sillä ei ole tietoisuutta eikä tunteita.
Roboteilla on digitalisoituneessa maailmassamme entistä enemmän valtaa. Suuri osa päätöksistä on ulkoistettu niille.
– Kuka enää etsii kartasta katua, kun GPS paikantaa sijaintisi? Esineiden internetissä koneet voivat laatia viikon ruokalistan, antaa pukeutumisvinkkejä ja niin edelleen.
Ihminen rutinoituu
– Mitä tapahtuu sattumalle maailmassa, jossa kaikki on kontrolloitu, Laakasuo kysyy.
Miten mukavuudenhaluisia ja rutinoituneita meistä tulee, kun päätöksiä ei tehdä itse? Laakasuo pelkää luovuuden häviävän.
Kognitiotieteen oppiaineen asiantuntijoista koottu Moralities of Intelligent Machines -tiimi aikoo selvittää, millaisia moraaliin liittyviä odotuksia ihmisillä on roboteille. Laakasuon kansainväliseen ryhmään kuuluvat tohtoriopiskelija Marianna Drosinou, apulaisprofessori Markus Jokela, tohtoriopiskelija Nils Köbis, tutkijatohtori Jussi Palomäki ja tutkija Mikko Salmela.