Juhlat eduskunnassa

18.9.2013
Säännöllisellä valtiopäivätoiminnalla on vuodesta 1863 ollut Arkadianmäen ohella monia näyttämöitä. Yliopisto-opiskelijat tuottivat tarinoita 150 vuotta tänään täyttävän eduskunnan majapaikoista kuudella eri kielellä.

Oman rakennuksen Arkadianmäellä eduskunta sai vasta vuonna 1931. Sitä ennen, vuosina 1911–31, eduskunta kokoontui Kluuvikadun päässä lähellä Helsingin yliopistoa sijainneessa Heimolan talossa. Siellä tehtiin Suomen itsenäisyysjulistus vuonna 1917. Jugend-arkkitehtuuria edustaneen rakennuksen salia koristi kipsikopio Walter Runebergin Lex-veistoksesta, joka sijaitsee Senaatintorilla Aleksanteri II:n patsaan luona.

Heimolan taloon ei tutustumiskierroksia enää tehdä, sillä se purettiin vuonna 1969. Nyt siihen ja muihin eduskunnan historian näyttämöihin on kuitenkin mahdollisuus tutustua juhlavuoden kunniaksi tuotettujen Demokratian polku -lyhytelokuvien kautta.

Elokuvien tuottamiseen on osallistunut joukko Helsingin yliopiston historian ja kieliaineiden tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita. Videoiden käsikirjoitukset ovat historian professori Henrik Meinanderin ja dosentti Raimo Savolaisen käsialaa. Toteutuksesta vastasi ammattikorkeakoulu Arcada.

Helsingin keskustassa liikkuessa demokratian polkuun liittyviä rakennuksia ja patsaita tulee vastaan tiuhaan. Aleksanteri II:n patsaan juuressa on vuosiluku 1863. Sinä vuonna, 18. syyskuuta, keisari avasi Suomen valtiopäivät 54 vuoden tauon jälkeen. Edustuksellinen kansanvalta ja lainsäädäntötyö etenivät merkittävästi Aleksanteri II:n valtakauden aikana.

Eduskunnan toiminta jatkui myös sotien aikana. Talvisodan syttyessä loppuvuodesta 1939 Helsinkiä pommitettiin kahdesti ja eduskunta evakuoitiin Kauhajoelle kylän yhteislyseon tiloihin. Se piti lyseossa neljän kuukauden aikana 34 täysistuntoa.

Kuudella kielellä

Helsingin yliopiston nykykielten laitoksen henkilöstön ja opiskelijoiden panoksen ansiosta Demokratian polku -videoihin pääsee tutustumaan suomen lisäksi viidellä muulla kielellä: ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi, saksaksi ja venäjäksi.

Videoiden käännökset ja äänitykset toteutettiin osana nykykielten laitoksen opetusta. Ranskalaisen filologian opiskelija Tarja Nevalainen kokee oppineensa projektissa hyödyllisiä käytännön työelämätaitoja.

Suomi-ranska ammattikääntämisen kurssilla jokainen kurssilainen sai tehtäväkseen kahden videotekstin käännöstyön. Ensimmäisiä versioita käännöksistä työstettiin yhdessä kurssikavereiden ja kurssin vetäjän Léa Huotarin kanssa.

– Projektiin liittyi paljon taustatiedon hankkimista, termityöskentelyä ja yhteistä pohdintaa, Nevalainen kertoo.

Hän sai projektin lopussa vielä tehtäväkseen kaikkien tekstien yhtenäistämisen. Hän varmisti, että teksteissä käytetty terminologia oli yhdenmukainen ja että käännökset olivat alkutekstien mukaisia eli ettei niihin ollut eksynyt asia- tai huolimattomuusvirheitä.

– Terminologia aiheuttaa usein päänvaivaa, sillä eri kulttuureista ei aina löydy suoria vastaavuuksia.

Tarja Nevalainen kiittelee, että käännöstöiden tekeminen oikeaan projektiin oli motivoivaa. Tiukassa aikataulussa pysyminen opetti paineensietokykyä, ja myös ryhmätyötaidot karttuivat.

– Toivon, että tulevilla käännöskursseilla olisi enemmänkin tällaisia oikeita toimeksiantoja opiskelijoille.

Eduskunta järjestää juhlavuoden kunniaksi kaikkiaan satakunta kansalaistapahtumaa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tänään 18. syyskuuta pidetään 150-vuotisen valtiopäivätoiminnan juhlaistunto.

Lue lisää aiheesta: Kieli & kulttuuri