Fantasiakirjallisuus haastaa lukijan maailmankuvaa

18.2.2015
Fantasiakirjallisuuden suosio nähdään usein pakona todellisuudesta. Fantasiakirjallisuutta tutkineen Merja Polvisen mukaan fantasiassa piilee kuitenkin paljon suurempi potentiaali.

– Suuri yleisö ja myös genrekirjallisuuden harrastajat ajattelevat usein fantasiakirjallisuuden olevan jotenkin helppoa ja nössöä. On ennakkoluuloja, että se nyt on sellaista roskakirjallisuutta. Sitä joutuu aina välillä herättelemään, että fantasiassakin on ihan oikeasti laatukirjailijoita, sanoo Merja Polvinen tutkijakollegiumista.

Polvinen pyrkii rikkomaan jumittuneita käsityksiä tarkastelemalla fantasiakirjallisuutta kognitiivisesta näkökulmasta. Tällöin kirjallisuudentutkimus asetetaan dialogiin ihmisten ajattelua ja tiedonkäsittelyn prosesseja tutkivan kognitiotieteen kanssa.

– Tutkimuksessa yritämme loppujen lopuksi selittää, minkä takia mielikuvitus on olemassa.

Fantasia on mielen punttisalikone

Polvisen mukaan fantasialla on valtava potentiaali haastaa lukijoita.

– Fantasiakirjallisuus toimii parhaiten juuri sellaisissa teksteissä, jotka todellakin lähtevät kyseenalaistamaan meidän oletuksiamme siitä, mikä on totta ja miten maailma toimii. Vahvimmillaan fantasia kyseenalaistaa maailmankuvia ja totuttuja käsityksiä.

Fantasia pistää lukijan pohtimaan täysin mahdottomia ajatuksia. Polvinen korostaa, että lukemalla haastavia teoksia lukija pystyy harjoittamaan itsessään ominaisuuksia, joita ei muutoin tulisi harjoitettua. Nämä teokset eivät vastaa kaikkiin lukijan ennakko-odotuksiin ja pakottavat etsimään tapaa, jolla teoksesta saisi kiinni.

Polvinen vertaakin kaunokirjallista teosta punttisalikoneeseen: kun oppii laittamaan kroppansa koneeseen oikein ja säätämään itselleen sopivat painot, se alkaa toimia.

– Sitten kun se toimii, niin todellakin pystyy “pumppaamaan” henkisiä ja älyllisiä lihaksiaan.

Tutut konventiot eivät yllätä

– Kirjallisuuden historiassa on ollut hirveän pitkään sellainen realismin vaihe, että kaikki lukevat samoja romaaneja, joissa työttömäksi jäänyt Pekka käy Valintatalossa. Ne kirjat ovat tuttuja ja antavat meille juuri sen, mitä odotamme.

Polvisen mukaan realismin keinot pystyvät kyllä ravistelemaan lukijaa siinä missä fantasiakin, mutta eri tavoin. Realismi toimii kuten kirjallisuuden oletetaan toimivan. Fantasian potentiaali on juuri teoksissa, jotka tekevät “jotain täysin hämärää” ja näin haastavat lukijoita.

Fantasiakirjallisuudessa, kuten muussakin kirjallisuudessa, on tietysti konventioita, joiden tunteminen helpottaa tarinan ymmärtämistä. Joistain fantasiamaailmoista on tullut aivan yhtä tuttuja kuin todellisesta maailmasta.

– Kun käytetään sanaa örkki, niin kaikki tietävät täsmälleen, mitä se tarkoittaa. Mutta luodessaan oikeasti uudenlaisen maailman opittujen konventioiden ulkopuolelle, fantasia tekee todella innovatiivista työtä.

Helsingin yliopistolla tehdään maalis–huhtikuussa 2015 matkoja erilaisiin maailmankuviin yhdessä tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Tutustu Uusi maailmankuva -tiedeteeman ohjelmaan ja osallistu keskusteluun (#maailmankuva).

Uusi maailmankuva 16.3.-12.4.2015

Tiedekulma

Lue lisää aiheesta: Kieli & kulttuuri