Apostolisten isien kirjoitusten uusi suomennos ilmestyi eksegeettisessä päivässä 6.2.2020

17.2.2020
Apostolisten isien kirjoitusten uusi suomennos Apostoliset isät. Kokoelma varhaiskristillisiä kirjoituksia ilmestyi eksegeettisessä päivässä 6.2.2020.
Apostoliset isät kansi

Apostolisten isien kirjoitusten uusi suomennos Apostoliset isät. Kokoelma varhaiskristillisiä kirjoituksia on ilmestynyt Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisemana. Teoksen ovat toimittaneet Niko Huttunen, Joona Salminen ja Ulla Tervahauta. Suomennostyöhön osallistui myös kaksi Lived Scriptures -projektin jäsentä: Susanna Asikainen ja Outi Lehtipuu olivat mukana kääntämässä Hermaan Paimenta, ja lisäksi Susanna Asikainen on kääntänyt Polykarpoksen marttyyrikuoleman.

Apostolisten isien kirjoitukset johdattavat lukijansa kristinuskon varhaisimpiin vaiheisiin. Kirjoitukset ovat syntyneet itäisen Välimeren alueella ja Roomassa 100-200-luvuilla. Monet niistä ovat nauttineet suurta arvovaltaa läpi kirkon historian, toiset puolestaan on otettu osaksi kokoelmaa vasta uudella ajalla. Kirjoitusten suosiota ja auktoriteettia on lisännyt se, että niiden on ajateltu edustavan apostolien ja näitä seuranneen ajan perintöä.

Käännöstyössä on pyritty palvelemaan mahdollisimman laajaa lukijakuntaa, ei ainoastaan niitä, jotka osaavat vanhoja kieliä tai tuntevat varhaiskristillisen tradition erityiskäsitteitä. Jokaisen käännöksen yhteyteen on laadittu johdanto ja selitykset. Kirjaa voi ostaa Tiedekirjasta (https://www.tiedekirja.fi/default/apostoliset-isat-19105.html) tai suoraan Suomalaiselta teologiselta kirjallisuusseuralta (stksj@pro.tsv.fi).

Suomennos julkaistiin eksegeettisessä päivässä 6.2.2020. Päivän aiheena oli ”Uusi testamentti – entä sitten? Varhaisten kristittyjen kirjallinen maailma” ja tilaisuudessa esitelmöivät myös Lived Scriptures -projektin jäsenet Outi Lehtipuu ja Susanna Asikainen.

Eksegeettinen päivä 2020 Outi

Outi Lehtipuu esitteli erilaisia tulkintoja Teklan teoista esitelmässään ”Nainen, joka valaisi monia: Teklan teot”. Tekla-kertomusta on usein luettu varhaiskristillisen sosiaalisen todellisuuden näkökulmasta ja pohdittu, mitä se kertoo naisten asemasta kristinuskossa. Tutkijoiden näkemykset ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Yhdessä ääripäässä on teoria, jonka mukaan Teklan tekojen taustalla on askeettisten naisyhteisöjen suullinen perimätieto. Tämän tulkinnan mukaan Uuden testamentin pastoraalikirjeet ovat syntyneet vastustamaan näiden naisten auktoriteettia, mikä selittää pastoraalikirjeiden jyrkän suhtautumisen naisten opettamiseen. Toisessa ääripäässä on näkemys, jonka mukaan Teklan teot ei kerro mitään naisista, vaan se kuvaa miesten välistä valtataistelua, jossa askeettinen kristinusko haastaa roomalaisen perhe-elämään perustuvan yhteiskuntajärjestyksen. Kumpikin näkemys on kuitenkin yksipuolinen eikä ota huomioon Teklan hahmon monimuotoisuutta. Vaikka Teklan teot ei kuvaa ”todellisia naisia”, todelliset naiset (ja myös miehet) lukivat, kuulivat, tulkitsivat ja mahdollisesti inspiroituivat Teklan tarinasta. Yksi Lived Scriptures -projektin tavoitteista on julkaista tekstistä suomennos. 

Eksegeettinen päivä 2020 Susanna

Susanna Asikainen puhui varhaiskristillisistä marttyyrikertomuksista otsikolla ”Miten kristityn tulee kuolla? Polykarpoksen marttyyrikuolema”. Apostolisten isien kokoelman tekstit, varsinkin Ignatioksen kirjeet ja Polykarpoksen marttyyrikuolema, kuvaavat varhaiskristillisen marttyyrikäsityksen muotoutumista toisella vuosisadalla. Polykarpoksen marttyyrikuolema esittää näkemyksensä ihanteellisesta tavasta kuolla. Tekstin mukaan marttyyrikuolemaan kuuluu vapaaehtoisuus ja kärsimysten kestäminen. Tämä oikeanlainen tapa kuolla linkittyy antiikin sukupuoli-ihanteisiin. Polykarpoksen marttyyrikertomuksessa se, miten kristityn tulee suhtautua kuolemaan, tiivistyy käskyyn ”pysy miehenä”. Kuolemallaan Polykarpos ja muut marttyyrit osoittavat olevansa todellisia opetuslapsia ja todellisia miehiä. Marttyyrikertomukset eivät ole pelkkiä kuvauksia kristittyjen kuolemasta. Ne myös opastavat, millainen on ihanteellinen kristitty.  Kertomukset Polykarpoksesta ja muista marttyyrikuoleman kärsineistä kristityistä toimivat oppimateriaalina ja kertoivat, miten kristittyjen tuli kuolla – ja miten heidän tuli elää.