100-vuotiaat naapurit: Suomi ja Venäjä

Helsingin yliopisto ja Aleksanteri-instituutti järjestävät Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi luentosarjan ”100-vuotiaat naapurit: Suomi ja Venäjä”.

Suomen itsenäistyminen Venäjästä tapahtui osana suurten imperiumien hajoamista. Autonomian aika lukuisine vaiheineen vaihtui kahden uuden itsenäisen valtion naapuruuteen, ja samalla luotiin perusta maiden tuleville suhteille. Näitä ovat määrittäneet maailmansotien välisen ajan viileä kausi, toinen maailmansota, maailmansotien jälkeen luotu uusi maailmanjärjestys, kylmä sota ja Neuvostoliiton hajoamista seurannut muutoksen tila kansainvälisessä järjestelmässä. Euroopan kiristynyt poliittinen ilmapiiri ja kriisit, joiden osapuoli Venäjä on, heijastuvat väistämättä Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin. Viime vuosien tapahtumat ovat johtaneet erilaisiin arvioihin niin päättäjien, asiantuntijoiden kuin kansalaistenkin keskuudessa.

Tähdäten päiväkohtaista uutisointia syvempiin ja historiallisempiin näkökulmiin naapuruussuhteista luentosarja ”100-vuotiaat naapurit” tarjoaa yhden foorumin keskusteluille Suomesta ja Venäjästä.

Luentosarja jatkuu 4.10.2017 teemalla: Talous

Luennolla pureudutaan Suomen ja Venäjän taloussuhteisiin autonomian ajalta näihin päiviin. Miten taloussuhteet ovat kehittyneet ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet niihin?

Aiheesta alustavat:

  • Antti Kuusterä Suomen ja Venäjän taloudelliset suhteet autonomian aikana 
  • Laura Solanko ” Venäjän talouskehitys ja Suomi” 
  • Riitta Kosonen ”Sitkeät suomalaisyritykset Venäjällä”

Dosentti Antti Kuusterä on pankki- ja finanssihistorian tutkija, jonka tutkimuskohteita ovat julkinen talous, finanssi- ja pankkikriisit, yksittäiset pankit ja pankkiryhmät. Kuusterä on perehtynyt myös taloustieteen oppihistoriaan sekä institutionaaliseen näkökulmaan taloudellisten ilmiöiden analyysissa. Kuusterä on kirjoittanut laajasti suomalaisista pankeista. Juha Tarkan kanssa yhdessä kirjoitettu kaksiosainen Suomen Pankki 200-vuotta julkaistiin vuonna 2012.

Tohtori Laura Solanko työskentelee vanhempana tutkijana Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksella (BOFIT). Hän on erikoistunut Venäjän talouskehityksen seuraamiseen ja erityisesti Venäjän ja Kiinan, sekä Venäjän ja EU:n taloussuhteisiin sekä Venäjän energiapolitiikkaan. Laura Solanko on julkaissut alansa kansainvälisissä julkaisuissa.

Professori Riitta Kosonen toimii Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskuksen (CEMAT) johtajana. Hän vastaa CEMAT:n tutkimushankkeista, jotka tuottavat tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti relevanttia tutkimustietoa Venäjän ja Kiinan talouksista ja liiketoimintaympäristöistä sekä Itämeren alueen kilpailukyvystä osana globaalitaloutta. Lisäksi Kosonen toimii muun muassa Suomen ja Venäjän välisen tiede- ja teknologiakomission yhteiskuntatieteiden työryhmän puheenjohtajana, Pietari-säätiön valtuuskunnan varapuheenjohtajana, jäsenenä Aleksanteri-instituutin johtokunnassa ja useissa maisteri- ja tutkijakoulujen johtoryhmissä sekä asiantuntijajäsenenä useissa talouselämän työryhmissä.

Alustuspuheenvuorojen jälkeen keskustelu avataan yleisölle.

Kaikille avoin luentosarja järjestetään Helsingissä keväällä ja syksyllä 2017 keskiviikkoisin klo 17:00–18:45, Porthania (Yliopistonkatu 3), sali II, 1. krs.

Videoituja puheenvuoroja aiemmilta luennoilta voi katsoa Aleksanteri-instituutin YouTube-kanavalta

Lue lisää aiheesta: Kieli & kulttuuri