Miten uusiutuvia luonnonvaroja kannattaa tulevaisuudessa käyttää – ja voiko teknologiasta olla siinä apua? Tätä globaalisti ajankohtaista kysymystä ratkotaan tulevasta syksystä eteenpäin, kun Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan uusi maisteriohjelma alkaa.
Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön teknologiat -maisteriohjelmaa on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMKin, Satakunnan kaupunkien ja kuntien sekä alueen luonnonvara-alan yritysten kanssa. Mukana on ollut 30 yritystä, muun muassa Apetit, Biolan, Metsä Group, Saarioinen ja Westas Group.
– Olemme elintarvike- ja metsäteollisuusmaakunta, mutta alueella ei ole ollut tähän alaan liittyvää koulutusta tai tutkimusta. Koulutuksen suunnittelussa ja kehityksessä pitäisi useamminkin pohtia, millainen elinkeinorakenne eri alueilla on ja mitä sinne voitaisiin luoda, sanoo Rauman kaupunginjohtaja Esko Poikela.
Ohjelmassa opetusta järjestetään Helsingin yliopiston Viikin kampuksella sekä projekti- ja intensiivikursseina Satakunnassa SAMKin kampuksilla. Uusi koulutus tukee myös Suomen tavoitetta lisätä yliopistokoulutusmahdollisuuksia eri puolilla maata.
Yritysyhteistyö ohjelman ytimessä
Ohjelma vahvistaa Suomen luonnonvarasektoria ja tukee uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa. Opiskelijat tuovat osaamistaan Satakunnan yrityksiin jo opintojen aikana, ja ohjelmaan on rakennettu yliopiston ensimmäinen systemaattinen yritysyhteistyön ja alueellisten kenttäjaksojen malli.
– Helsingin yliopisto on tehnyt vaikutuksen paneutumisellaan ja runsaalla jalkatyöllä. Koulutusohjelmalle on vahva alueellinen kannatus, Poikela toteaa.
Opetuksen painopisteitä ovat muun muassa tekoäly, konenäkö, simulaatiot, mallinnus, data-analytiikka sekä paikannus- ja mittausteknologiat – kaikki keskeisiä työkaluja kestävien ratkaisujen kehittämisessä.
Satakunnassa oppilaitosyhteistyö on vahvaa. Poikela kiittelee erityisesti Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston löytämää synergiaa uuden ohjelman myötä.
Puhtailla raaka-aineilla kohti elintarvikeviennin tuplaamista
Poikelan mukaan uusi maisteriohjelma avaa mahdollisuuksia korkean jalostusarvon tuotteisiin, kuten puhtaan energian ratkaisuihin ylijäämälämmön hyödyntämiseksi. Hän toivoo myös yritysten panostavan rohkeammin tuotekehitykseen.
– Raaka-aineemme ovat puhtaita ja tätä hyödynnetään vielä liian huonosti. En usko mittavaan tuotannon volyymin kasvuun, mutta uskon, että korkeamman jalostusasteen tuotteita tuottamalla elintarvikeviennin arvon tuplaaminen on mahdollista.
Suomen tavoitteena on kaksinkertaistaa elintarvikevienti noin 4,5 miljardiin euroon vuoteen 2031 mennessä. Poikela esittää toiveen myös opiskelijoille: voisiko ohjelma synnyttää uusia liikeideoita ja jopa uusia yrityksiä?
Kansainvälisiä osaajia ja uusia innovaatioita
Apetitin toimitusjohtaja Esa Mäki näkee ohjelman tärkeänä koko elintarviketeollisuuden tulevaisuudelle. Mäki odottaa maisteriohjelmalta myös pro gradu -yhteistyötä, esimerkiksi kasviproteiinien prosessointiin liittyvistä teemoista.
Apetitin suurin tehdas sijaitsee Säkylässä Satakunnassa.
– Koulutusohjelman kansainvälisyys houkuttelee toivottavasti myös kansainvälisiä osaajia. Kansainvälistyminen yrityksissä ei ole pelkkää vientiä, vaan sitä pitää katsoa laaja-alaisesti, Mäki sanoo.
Apetit vahvisti asemaansa Ruotsissa ostamalla marraskuussa 2025 maan suurimman pakasteherneen tuottajan Foodhillsin. Yritysosto laajensi Apetitin tuotannollisen toiminnan uudelle markkinalle ja syvensi sen läsnäoloa Ruotsissa, jossa Säkylän tehtaalla valmistettuja tuotteita on myyty laajasti vähittäiskaupoissa jo 2020-luvun alusta lähtien.
Mäki ajattelee, että myös ruokateollisuus elää parhaillaan murrosvaihetta teknologian käytössä.
– Miten pystymme parhaiten hyödyntämään uudet ratkaisut ja esimerkiksi tekoälyn?
Uudessa maisteriohjelmassa erityistä on käytännön työelämän ja tieteellisen kehittämisen yhdistäminen. Tutkinto rakentuu ruoka- ja metsäjärjestelmien ymmärryksen, modernin teknologian hallinnan ja kestävyysajattelun varaan.
– Kiertotalouden merkitys tulee vain kasvamaan, Mäki arvioi.
Välttämätöntä asiantuntijuutta rakentamassa
Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Ritva Toivonen korostaa ohjelman laajempaa merkitystä:
– Ohjelma valmistaa juuri sellaista asiantuntijuutta, jonka on tunnistettu olevan välttämätöntä tulevaisuuden ruoka- ja metsäjärjestelmien kehittämisessä alkutuotannosta teollisuuteen ja liiketoimintaan, mutta myös esimerkiksi hallinnossa. Tämä tarve pätee koko Suomeen. Alan asiantuntijuus on merkityksellistä koko Euroopassa.
Ohjelman tavoitteena on pitkällä aikavälillä vahvistaa myös alan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, alkaen Satakunnasta ja laajentuen koko maahan. Tavoite on kaikkiaan vahva kansainvälinen tutkimus ja opetus.
– Olemme hyvin iloisia alkavasta uudesta koulutuksesta ja yhteistyöstä Satakunnan toimijoiden kanssa.
Uuden maisteriohjelman toimintamallin myötä yliopiston vaikuttavuus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus syvenee alueella.
– Näistä uusista toimintatavoista voidaan ammentaa kokemuksia ja soveltaa hyviksi havaittuja malleja yliopistoon laajemmin, Toivonen sanoo.