Tiesitkö, että lupaus ostaa nettimyyjältä festarilippu on tavallisesti sitova siinä missä muutkin sopimukset?
Sopimusoikeus on oikeudenala, joka säätelee ihmisten keskinäisiä samoin kuin yritystenkin välisiä sopimuksia. Kahden yksityishenkilön välinen nettiostos on kuitenkin esimerkki varsin yksinkertaisesta sopimuksesta.
Nykyisessä digitalisoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa sopimusoikeuden kysymykset ovat usein monimutkaisia. Se johtuu siitä, että olemme oppineet ymmärtämään yksittäisten sopimusten globaalit vaikutukset, sanoo Helsingin yliopiston tuore kestävyysoikeuden professori Jaakko Salminen.
Digitaalisten alustojen kautta suomalainen yksinyrittäjä pystyy esimerkiksi suunnittelemaan paidan, tuottamaan sen Intiassa ja pyörittämään paitabisnestä, joka ei aiemmin olisi ollut mahdollinen kuin suuryrityksille. Miten yksinyrittäjän paitafirman, saati paitoja tekevän suuryrityksen, pitäisi ottaa huomioon toimintansa vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin eri puolilla maailmaa?
– Lähimpien sopimuskumppanien takana on iso joukko muita toimijoita, jota voi kutsua vaikkapa arvoketjuksi. Arvoketjujen kautta jokainen sopimus heijastuu koko maailmaan.
Erilaisten sopimusten ja niihin sisältyvien velvoitteiden vaikutus ekologiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen kestävyyteen on Salmisen päätyö elokuun alusta alkaen. Silloin hän aloittaa työnsä kestävyysoikeuden professorina, joksi hänet nimitettiin helmikuussa.
Kestävyysoikeuden professuuri on uusi, lahjoitusvaroin perustettu tehtävä, ja Salminen on ensimmäinen tehtävää hoitava professori.
Professorina hän tahtoo vaikuttaa ennen kaikkea siihen, miten oikeustiedettä opetetaan.
Jo ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelijoille pitää opettaa uudenlainen hahmotustapa: sopimukset eivät vaikuta vain sopijaosapuoliin, vaan globalisoituneessa ympäristössä Suomessa solmitun kauppasopimuksen vaikutukset voivat kirjaimellisesti ulottua maapallon toiselle puolelle.
Sama koskee miltei kaikkia oikeudenaloja, velvoiteoikeudesta vero-oikeuteen, kansainväliseen oikeuteen ja rikosoikeuteen.
– Meidän kaikkien pitäisi ajatella tekojemme ja valintojemme seurauksia. Samalla yksittäiseltä kuluttajalta tai yksinyrittäjältä ei hevillä voi vaatia kaikkien mahdollisten näkökulmien huomiointia. Suuryritysten osalta asianlaita on toinen, mutta rajanveto erilaisten toimijoiden välillä on vaikeaa. Lähtökohtana pitää kuitenkin olla se, että jos tiedämme tekojemme seuraukset, pitää oikeuden pystyä ottamaan kantaa tähän syy-seuraussuhteeseen.
Kestävyys huomioon kaikessa, kiitos
Kestävyysoikeus on suhteellisen tuore ja poikkitieteellinen oikeudenala. Se pureutuu esimerkiksi siihen, millaiset oikeusjärjestelmän nykyiset rakenteet jarruttavat tai estävät kestävää kehitystä.
Kestävyysoikeuden ydin ovat sen tyyppiset kysymykset kuin että onko Bangladeshissa turvallista teettää työtä ympäristön, työntekijöiden tai taloudellisen kehityksen kannalta, ja millaista vastuunkantoa isoilta yrityksiltä vaaditaan.
Professuuri on Salmiselle mieluinen tehtävä. Tuore professori kuitenkin sanoo, että ihannetilanteessa kestävyysnäkökulmien ”pitäisi sisältyä kaikkien oikeudenalojen perusteisiin” eikä olla oikeustieteen opetuksessa ja tutkimuksessa oma erillinen kokonaisuutensa.
– Kestävyys pitää ottaa huomioon kaikessa. Erillinen professuuri on ehkä eräänlainen ylimenokauden ratkaisu.
Uusi professuuri vahvistaa kestävyysoikeuden tutkimusta ja opetusta Helsingin yliopistossa merkittävästi, sanoo oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani
– Jaakon kansainväliset tutkimusverkostot sekä heti alkanut yhteistyö tiedekunnan muiden kestävyysoikeustutkijoiden kanssa luovat uusia avauksia tutkimuksessa ja opetuksessa. Olemme kiitollisia lahjoittajille tästä mahdollisuudesta, Mähönen sanoo.
Haastattelun tekemisen hetkellä Jaakko Salminen työskenteli siviilioikeuden apulaisprofessorina Ruotsissa Uppsalan yliopistossa. Uuteen tehtävään Salminen valittiin helmikuussa 2026.