Kestävä kehityksen kysymykset ja ilmastonmuutoksen eteneminen tuskin tulevat uusina asioina kovin monelle. Viimeistään ilmastopaneeli IPCC:n lokakuussa julkaisema ilmastoraportti herätti paljon kysymyksiä siitä, mitä Helsingin yliopisto tekee organisaationa kestävän kehityksen edistämiseksi.
– Ympäristötietoisuuden edistämisestä on tullut yhä suuremman joukon tahtotila ja se otetaankin nyt myös johtamisen välineeksi yliopistossa, sanoo vararehtori Tom Böhling.
Lokakuussa yliopistolle perustettiin kestävyys ja vastuullisuus –toimikunta organisoimaan kestävään kehitykseen liittyvää toimintaa koko yliopiston tasolla. Toimikunta vastaa muun muassa yliopiston kestävyyden ja vastuullisuuden ohjelman valmistelusta.
– Tällä hetkellä kartoitetaan, mitä meillä jo tehdään. Ihmiset ja yksiköt ovat meillä hyvin valveutuneita kestävän kehityksen asioissa ja tekevät jo paljon yksittäisiä ympäristötekoja. Kokonaiskuva meiltä vielä puuttuu ja sen haluamme nyt koota yhteen, sanoo Böhling.
Toimikunta haluaa osallistaa koko yliopiston kestävän kehityksen edistämiseen ja ensimmäisiä tapahtumia on luvassa vuoden 2019 alussa.
– Asia koskettaa meistä jokaista ja pyrimmekin tekemään mahdolliseksi sen, että kaikki voivat osallistua toimintaan aktiivisesti ja matalalla kynnyksellä, Böhling jatkaa.
Tavoitteena on, että toimikunnan organisoiman työn kautta kestävä kehitys saadaan nivottua yliopiston seuraavaan strategiaan. Strategian suunnittelu ja työstäminen alkavat keväällä 2019. Tavoitteena on tuoda kestävyyden ja vastuullisuuden kokonaisuus tiiviimmin osaksi jo olemassa olevien toimikuntien ja muiden kokoonpanojen toimintaa.
Huippututkimusta, kasvistarjoiluja ja lentokompensaatioita
Yliopisto edistää kestävyyttä niin yhteiskunnallisella tasolla kuin yliopiston sisälläkin. Merkittävä tutkimusta edistävä toimenpide on ollut muun muassa kestävyystieteiden instituutti HELSUSin perustaminen. Marraskuussa lanseerattiin Helsingin yliopiston toteuttama ja Sitran rahoittama työkalu järjestöille hiilijalanjäljen pienentämiseen Hiilifiksu järjestö –hankkeessa. Yliopisto on myös hiljattain liittynyt jäseneksi Climate Leadership Coaltitioniin, joka haastaa yrityksiä ja yhteiskuntaa ilmastonmuutoksen hillintään.
Viikin kampuksen aurinkopaneelit ovat yksi tapa lisätä yliopiston uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Nykyisin paneeleita on Infokeskuksen ja Biokeskusten sekä kasvihuoneiden katolla. Yliopiston oman aurinkovoimalan paneeleita on vuoden 2018 loppuun mennessä asennettu myös A-, B, D-, E-, EE- ja F- talojen sekä eläinsairaalan katoille. Aurinkoisena arkipäivinä aurinkovoimalat voivat tuottaa 11 % Viikin kampuksen kuluttamasta sähköstä ja uusien paneeleiden myötä tuoton arvioidaan tuplaantuvan. Paneelien ensi vuoden yhteenlaskettu sähköntuotto on enemmän kuin esimerkiksi Viikin normaalikoulun koko vuoden sähkönkulutus.
Myös ruokaan liittyvät valinnat ovat merkittäviä ympäristötekoja isossa organisaatiossa. Yliopiston päärakennuksen kongressivastaanottojen tarjoilut ovat syksystä 2018 lähtien olleet vegetaarisia ja tätä laajennetaan mahdollisesti myös muihin kokoustarjoiluihin. Lisäksi Unicafe myy edullisesti lounailta jäänyttä ylijäämäruokaa, mikä pienentää ruokahävikkiä.
Yliopisto on myös selvittämässä lentomatkojen hiilijalanjäljen kompensaatiota. Alustavana suunnitelmana on, että yliopisto kompensoi vuosittain yhteisistä varoista työmatkojen aiheuttaman hiilidioksidipäästön.
– Tärkeää olisi ensisijaisesti miettiä, miten lentomatkailua voisi vähentää. Jokaisen on hyvä pohtia, voisiko asioita hoitaa lentämistä välttäen, Böhling muistuttaa.
Koulutus edesauttaa tietoisten päätösten tekemistä
Kestävyys ja vastuullisuus –toimikunta haluaa edistää tietoisuuden lisäämistä myös koulutuksen kautta.
– Yliopistolaisten keskuudesta on tullut esille ehdotus kaikille yliopistolaisille tarjottavasta kestävän kehityksen MOOC- tai muusta kurssista. Asiaa on lähdetty viemään eteenpäin ja opintojakson toteuttamista selvitetään parhaillaan, sanoo Böhling.
Johdolle ja esihenkilöille tullaan myös tarjoamaan koulutusta erityisesti johtamisen ja päätöksenteon tueksi.
– Koulutukset auttavat meitä sekä organisaationa että yksilöinä tekemään tietoisempia ympäristövalintoja. Olemme hyviä opettamaan ja tutkimaan kestävän kehityksen aiheita, nyt käytämme omia oppejamme institutionaalisella tasolla. Teemme lukuisia päätöksiä, joissa tarvitaan ympäristötietoutta: millä perustein tehdään hankintapäätöksiä, miten lämmitämme kiinteistöjä, miten liikumme työ- ja opiskelumatkamme, miten hoidetaan jätteenkeräys ja niin edelleen, listaa Böhling.
Kestävyys- ja vastuullisuusasiat ovat myös kumppanuusasia.
– Ilmastonmuutokseen ja ympäristötietoisuuteen liittyvät asiathan ovat globaaleja ja monia ratkaisuja on jo olemassa. Meidän ei tarvitse keksiä kaikkea itse vaan voimme verkostojen kautta etsiä sopivia toimintatapoja. Esimerkiksi Helsingin kaupungin kanssa olemme etsimässä yhteisyön muotoja, Böhling sanoo.