Vuosaaren sataman rakentamisella vain vähäisiä vaikutuksia viereisen Natura-alueen linnustoon

16.11.2016
Vuosaaren sataman rakennusalueelta tuhoutui lintujen pesimäpaikkoja, mutta vaikutukset viereiselle Natura 2000-alueelle olivat pieniä. Lintukantojen muutoksiin osallisiksi arvioidaan ilmastonmuutosta ja muita yleisesti Etelä-Suomen linnustoon vaikuttavia syitä.

Helsingin Vuosaaren satama rakennettiin alle kolmensadan metrin päähän Natura 2000 -alueesta. Helsingin yliopistossa väittelevä Rauno Yrjölä teki työryhmänsä kanssa vuosina 2001–2011 laskentoja metsä- ja peltoalueilla, merenlahdilla sekä saaristossa ja vertaili lintukantojen muutoksia eri alueilla. Samalla hän arvioi, mikä vaikutus sataman rakentamisella oli mahdollisiin muutoksiin.

Tulosten mukaan sataman rakennustyöt muuttivat paikallisesti ympäristöä, ja rakentamisen alta tuhoutui lintujen pesimäpaikkoja. Rakentamisella oli kuitenkin vain vähäinen vaikutus viereiselle Natura 2000 -alueelle.

– Muut tekijät kuin sataman rakentaminen voivat siis olla merkittävämpiä lintukantojen muutoksissa. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi ilmaston lämpeneminen, pienpedot tai ympäristön muutokset lintujen muuttomatkan varrella, Rauno Yrjölä toteaa.

Esimerkkeinä Yrjölä mainitsee, että metsäalueilla lintukantojen muutokset sataman lähistöllä olivat pääosin samansuuntaisia kuin muualla Etelä-Suomen alueella. Kosteikkoalueilla satamaa lähinnä olevan Porvarinlahden lintukannat eivät nekään heikentyneet verrattuna kauempana olleisiin lahtiin. Sataman rakentamisella ei ollut selkeää vaikutusta kosteikkolintujen kannanvaihteluihin.

Saaristolintulajien kannankehitykset olivat myös pääosin samanlaiset seurantaluodoilla ja kauempana sijaitsevilla vertailuluodoilla, eikä sataman ja meriväylän rakentamisen voitu osoittaa olevan merkittävä tekijä saaristolintukantojen muutoksissa.

Uudenlaistakin elinympäristöä syntyi

Toisaalta Österängenin peltoalueella lintulajien lukumäärä ja parimäärät kasvoivat erityisesti pellon halki rakennetun tien läheisyydessä.

– Tien reunoille syntyi uudenlaista elinympäristöä, joka ainakin hetkellisesti hyödytti joitakin lajeja. Harvalukuisista lajeista kivitasku hyötyi tien reuna-alueiden kivikasoista, Rauno Yrjölä toteaa.

Yrjölän mukaan Vuosaaren sataman rakentamisen seurantaprojekti on osoittanut, kuinka vaikeaa on arvioida yksittäisen rakennushankkeen mahdolliset kielteiset vaikutukset lähialueen lintupopulaatioihin.

– Ennen projektin aloittamista arvioitiin, että vakavat kielteiset vaikutukset olisivat mahdollisia, ja varovaisuusperiaatteen mukaisesti satamaa ei pitäisi rakentaa. Kymmenen vuoden seurannan aikana emme kuitenkaan voineet havaita selkeästi sataman rakentamisesta aiheutuneita merkittäviä kielteisiä vaikutuksia lähialueen lintupopulaatioissa.

Rauno Yrjölä muistuttaa kuitenkin, että varsinkin harvalukuisia lajeja koskeva aineisto on niin pieni, että se ei monen lajin osalta riitä tilastolliseen tarkasteluun.

– Toisaalta pelkkä lintupopulaation muutoksen seuranta ei kerro esimerkiksi siitä, kuinka hyvin populaatio lisääntyy alueella ja mikä merkitys on muualta tulevilla yksilöillä. Jos alueen oma poikastuotanto on heikko, mutta muualta tulee jatkuvasti uusia yksilöitä alueelle, populaatiossa ei havaita muutosta ja rakentamisen vaikutus jää huomaamatta, Yrjölä toteaa.

_____________

FM Rauno Yrjölä väittelee 25.11.2016 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Impact of land use on breeding bird populations – a case study of Vuosaari harbour construction" (Maankäytön vaikutus pesiviin lintuihin – tapaus Vuosaaren satamahanke). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biokeskus 2 (Viikinkaari 5), auditorio 1041.

Väittelijän yhteystiedot:

Rauno Yrjölä, rauno.yrjola@yrjola.fi

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys