Vihreän kullan puolustaja

Lyhytnäköinen politiikka uhkaa niin metsää kuin ihmislajin säilymistä, juuri edesmennyt akateemikko Ilkka Hanski varoitti syksyisessä Kuka nyt -haastattelussa.

Kuka nyt -haastattelu on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/08/15.

Helsingin yliopiston metapopulaatiobiologian huippuyksikön johtaja, akatemiaprofessori Ilkka Hanski on maailman johtavia ekologeja ja evoluutiobiologeja. Syyskuussa tutkijalle myönnettiin akateemikon arvonimi.

– Koen, että tällä huomionosoituksella kunnioitetaan koko tieteenalaamme. Ekologit ovat tehneet Suomessa hyvin korkeatasoista ja kansainvälisesti merkittävää tiedettä jo 1970-luvulta lähtien, Ilkka Hanski sanoo.

Ekologin epäkiitollinen tehtävä on muistuttaa ihmisen toiminnan pitkän aikavälin seurauksista. Luonnonvaroja käytetään liikaa, maapallo saastuu, luonnon monimuotoisuus hupenee. Voittaako ihmisen ahneus säilymisvietin?

– Priorisoimme talouden päivänpolttavia kriisejä luonnon ja pitkän aikavälin kehityksen kustannuksella. Samalla omankin lajimme menestymisen edellytykset huonontuvat.

Hanski havainnollistaa lyhytnäköistä reagointia Sipilän hallituksen metsänkäytön linjauksilla. Hallitus aikoo lisätä selluntuotantoa ja jo valmiiksi tiukille pantujen metsiemme hakkuita 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa nyt, kun sellun markkinahinnat sattuvat olemaan suotuisat.

– Tämä linjaus imee muut mahdollisuudet. Metsistämme on kymmenen vuotta puhuttu uutena Nokiana ja vihreänä kultana, josta voisi kehittää uusia tuotteita. Näitä takuuvarmasti keksittäisiinkin, mutta tuotteet eivät synny ilmaiseksi. Niiden kehittäminen vaatii pitkäjänteistä tutkimusta.

Sellun bulkkituotannon sijaan Hanski toivoisi Suomen satsaavan korkean jalostusarvon metsätuotteisiin. Samalla meillä olisi tilaisuus käyttää metsiä moneen tarkoitukseen. Vanhaa ja järeää metsää kasvattamalla saisimme hyvälaatuista ja arvokasta puuta rakentamiseen ja huonekaluteollisuuteen.

– Tämä olisi myös ekologinen teko. Tällöin kestämättömän massiivisia ja monen lajin tuhoksi koituvia hakkuita ei tarvittaisi nykyisessä määrin.

Akateemikko Ilkka Hanski menehtyi toukokuussa 2016.

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys