Tulevaisuus on nyt: tutkijoiden raportti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi

YK:n asettama kansainvälinen riippumaton tutkijaryhmä on arvioinut maailman kestävän kehityksen tilan huolestuttavaksi. Tutkijaryhmä on tunnistanut kuusi keskeistä asiaa sekä keinot, joita tarvitaan suunnan muuttamiseksi parempaan. Tutkimusryhmän "The Future is Now: Science for Achieving Sustainable Development" -arviointiraportti on julkaistu 11.9.2019 New Yorkissa.

Suomen kestävän kehityksen paneeli on laatimassa ehdotusta kansallisiksi jatkotoimiksi. Kansainväliseen tutkimusryhmään kuuluu professori Eeva Furman Suomen ympäristökeskuksesta. 

Kestävän kehityksen esteet ovat globaaleja 

Kansainvälisen tutkijaryhmän keskeinen havainto on, että Agenda2030-ohjelman 17 kestävän kehityksen tavoitetta ovat toisiinsa kytköksissä ja siksi niitä ei tulisi edistää toisistaan irrallaan. Yksittäisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan järjestelmätason muutoksia ja tavoitteita. Tutkijoiden mukaan neljä ongelmallista ilmiötä estävät sen, etteivät myönteisetkään toimet pääse vaikuttamaan riittävästi. 

– Eriarvoistuminen, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden kato ja kasvava jäteongelma ovat neljä merkittävää syytä sille, että maailman kehitys ei etene kokonaisuutena kestävään suuntaan, Furman kertoo.  

Kuusi keihäänkärkeä muutoksen aikaansaamiseksi 

Näiden ilmiöiden lisäksi tutkijaryhmä on tunnistanut kuusi ratkaisevaa osa-aluetta, joihin panostamalla voidaan kääntää muutos kestävämpään suuntaan. Olennaista on: 

  • edistää kansalaisten hyvinvointia ja toimintamahdollisuuksia  
  • rakentaa kestävää ja oikeudenmukaista taloutta  
  • synnyttää kestäviä ruokajärjestelmiä ja tukea terveellisiä ruokatottumuksia  
  • varmistaa kestävän energian saanti kaikille  
  • kehittää kaupunkien ja kaupunkiseutujen kestävyyttä  
  • turvata globaalit luonnonjärjestelmät. 

Furmanin mukaan tarvitaan järjestelmätasoisia muutoksia ja keinoja tulee käyttää johdonmukaisesti. 

Kestävyystieteen asemaa on vahvistettava 

Tutkijaryhmän mukaan kestävyystieteiden roolia on vahvistettava tavoitteita asetettaessa ja päätöksiä tehtäessä.  Erityisesti kehittyvissä maissa tutkimuksen koko arvoketjua on vahvistettava ja on varmistettava pääsy tieteen verkostoihin ja aineistoihin.  

– Vaikeiden ja monimutkaisten yhteiskunnallisten haasteiden edessä tieteellisen ymmärryksen ja monitieteisen yhteistyön merkitys korostuu. On tärkeää ymmärtää muutoksia ympäristössämme ja niiden monimutkaisia taustoja sekä niiden vaikutuksia. Sen lisäksi on välttämätöntä tutkia miten muutosta kohti kestävämpää yhteiskuntaan voidaan edistää yhteiskunnan eri osa-alueilla. Tämä vaatii todellista panostusta tutkimukseen, mutta myös eri tieteenaloilta tulevien tutkijoiden väliseen yhteistyöhön, sanoo Suomen kestävyyspaneelin jäsen ja geoinformatiikan apulaisprofessori Tuuli ToivonenHelsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitokselta.  

– Kestävyyskysymykset ovat monimutkaisia ja ristiriitaisia ja eri tieteenalojen asiantuntijoiden keskustelu on välttämätöntä kokonaiskuvan muodostamiseksi.  Helsingin yliopistossa tehdään valtavasti kestävyyteen liittyvää tutkimusta eri tieteenaloilla ja Kestävyystieteen instituutti HELSUS:in sateenvarjon alla. Asiantuntijapaneelin jäsenyys antaa minulle mahdollisuuden osallistua keskusteluun paitsi oman asiantuntemuksen kautta, myös tuomalla Helsingin yliopistossa tehtävää tutkimusta näkyväksi paneelin työssä, Toivonen toteaa.   

Suomella on mahdollisuus kestävän kehityksen edelläkävijäksi  

– Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli kannustaa  yhteiskunnan toimijoita pyrkimään kohti kestävämpää yhteiskuntaa, tieteelliseen tietoon nojaten. Sen toiminta tukee erityisesti Kestävän kehityksen toimikunnan työtä, joka puolestaan vastaa YK:n globaalin Agenda2030-ohjelman täytäntöönpanosta ja sen vauhdittamisesta Suomessa, sanoo Toivonen. 

Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli on käynnistänyt työn, jossa se arvioi Suomen roolia ja mahdollisuuksia tehostaa kestävää kehitystä.  Suomi rasittaa muiden rikkaiden maiden tavoin ympäristöä ja kantaa siten suurta taakkaa ilmastonmuutoksen etenemisestä, luonnon monimuotoisuuden kadosta ja jätteiden synnystä.  Paneelin mukaan Suomi toimii kuitenkin monelta osin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja useita raportissa mainittuja toimia on jo Suomessa käynnistetty. Esimerkiksi nykyinen hallitusohjelma on rakennettu kestävän kehityksen pohjalle ja valtion budjetointia seurataan kestävän kehityksen näkökulmasta. Suomen kestävän kehityksen paneelin arvio Suomen tilanteesta ja muutostarpeista valmistuu vuoden 2020 alussa.  

Videolla akatemiatutkija Matthew Robson kommentoi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista tutkimuksensa näkökulmasta. Robson on YK:n alaisen arviointipaneelin jäsen vuodesta 2017: ilmastonmuutoksen vaikutukset ympäristölle, UV-B säteet ja otsonikato. (UN panel assessing the Environment Effects of Climate Change, UV-B and Ozone Depletion) 

Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli

Paneelin vetovastuun jakavat vuoden 2019 alusta Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti (HELSUS)Luonnonvarakeskus (Luke) sekä Suomen Ympäristökeskus (SYKE). Katso lisätietoja paneelin kotisivulta: kestävyyspaneeli.fi