Timo Kaartinen – Suomalaisen antropologian kansainvälistäjä

12.5.2016
Tuore kulttuuri- ja sosiaaliantropologian professori Timo Kaartinen (s. 1960) on vaikuttanut voimakkaasti suomalaisen antropologisen opetuksen ja tutkimuksen kansainvälistymiseen. Helsingin yliopiston antropologinen tutkimus on 44. sijalla maailmanlaajuisissa vertailuissa.

Kaartisen esimieskaudellaan 2000–2006 Suomen antropologinen seura vaihtoi lehtensä kielen englanniksi. Ulkomaisten opettajien ja vierailijoiden rooli Helsingin yliopiston antropologian opetuksessa on kasvanut koko 2000-luvun ajan, ja opiskelijoiden tutkimusaiheet ovat kansainvälistyneet. Tämä on näkynyt kasvavina julkaisumäärinä englanninkielisissä julkaisuissa.

Yhteiskunnallista antropologiaa

Luonnon politiikka on ollut Kaartisen mielenkiinnon kohteena Suomen Akatemian rahoittamassa Ympäristö, maankäytön muutokset ja globaali resurssitalous –tutkimuksessa 2011–2016.  Trooppisia maa-alueita muunnetaan kasvavalla vauhdilla teollisiksi viljelmiksi, luonnonsuojelualueiksi ja ekosysteemipalveluja tuottaviksi ympäristöiksi.

Kaartinen tutkii tätä kehitystä ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Työssä on ollut mukana sekä antropologeja että politiikan tutkijoita.

Tämä tutkimus on esimerkki siitä, kuinka antropologia voi yhdistää yhteiskunnallisesti merkittävien aiheiden vertailevan tutkimuksen yleisesti kiinnostaviin teoreettisiin kysymyksiin: Miten luonnon ja yhteiskunnan nivoutuminen toisiinsa vaikuttaa antropologian humanistisiin lähtökohtiin? Miten globaalin maailman konkreettiset piirteet erottavat tai liittävät toisiinsa eri paikoissa eläviä ihmisiä? Millaisia subjektiivisia piirteitä eri yhteiskunnat tunnistavat ihmisissä, ja mitä eettisiä perspektiivejä niistä seuraa?

Nämä ovat tämän päivän antropologian keskeisiä kysymyksiä, joiden avulla ala pyrkii tarkastelemaan maailmaa kokonaisuutena, Kaartinen sanoo.

Antropoligia käännöstyönä

Kaartisen vuonna 1993 valmistunut väitöskirja käsitteli antropologiaa ”käännöstyönä”, joka pyrkii tekemään vierasta kulttuuria ymmärrettäväksi häivyttämättä näkyvistä kulttuurisia eroja.

Kenttätöihin Itä-Indonesiaan hän lähti 1994 ja kirjoitti sen pohjalta Chicagon yliopistoon antropologisen väitöskirjan Kein saarilla asuvasta bandalaisyhteisöstä. Bandalaiset olivat saapuneet saarelle Molukeilta jo vuonna 1621 paetessaan hollantilaisten kolonialistien kansanmurhaa.

Kaartinen tutki bandalaisten omia historiakäsityksiä ja perinteitä, joissa marginaalisuus ja hajaannus olivat traagisia mutta samalla yhteiskuntaa uudistavia kokemuksia. Vuonna 2009 Kaartinen palasi bandalaisyhteisön pariin tutkimaan sen uutta, Itä-Indonesian satamakaupunkeihin muuttanutta sukupolvea.

Arvostava suhtautuminen tärkeää

Kaartinen on asunut pysyvästi Suomessa vuodesta 1999. Sitä ennen hän toimi tutkijana pohjoismaisessa Aasia-instituutissa Kööpenhaminassa ja Malesian kansallisessa yliopistossa. Hän on opettanut, luennoinut ja tutkinut myös esimerkiksi Australiassa, Hollannissa, Indonesiassa, Norjassa, Singaporessa ja Yhdysvalloissa.

Kaartinen on toiminut Helsingin ja Tampereen yliopistoissa antropologian yliopistonlehtorina ja professorina sekä tutkijana Tutkijakollegiumissa.

Professorina Kaartinen jatkaa Helsingin yliopiston tutkimuksen vahvuutta, kansainvälistä otetta. Opettajana hän haluaa välittää opiskelijoille arvostavaa suhtautumista eri kulttuureihin ja rohkaista puolustamaan eri kulttuurien ja vähemmistöjen perintöjä sekä itseilmaisun kykyä.

Kulttuuri- ja sosiaaliantropologian professori Timo Kaartinen: Julkaisut ja aktiviteetit

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys