Tehoviljelyä, tehosuojelua

ALKULUVUT 3/15 | Maapallon väkiluku kasvaa, ja ruokaa tarvitaan. Samalla ruoan tuotanto on suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle.

Biodiversiteetin kannalta viljelytavan valinnalla on siis ympäristölle suuri merkitys. Usein vertailtavana on kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäisessä tarvittava ruokamäärä tuotetaan tehoviljelyllä ja osa maa-alasta suojellaan tiukasti. Toinen vaihtoehto on viljellä luontoystävällisemmin. Tällöin viljelyala on heikomman tehokkuuden takia suurempi. Näin suojeltavaksi jää vähemmän maata. Mutta kumpi on parempi ratkaisu?

Cambridgen yliopiston suojelubiologian professori Andrew Balmford tutkimusryhmineen on tutkinut kysymystä muun muassa Ghanassa, Intiassa, Argentiinassa ja Ugandassa usean lajiryhmän näkökulmasta. Joka alueella tehomaatalous osoittautui vähemmän huonoksi ratkaisuksi, koska luontoystävällisen viljelyn hyödyt ovat niin pieniä. Useimmat lajit eivät hyödy luontoystävällisemmästä maataloudesta riittävästi.

Suojelun järjestäminen muodostuu käytännön haasteeksi. Tehokkaamman viljelyn ajateltiin johtavan Borlaug-vaikutukseen: uutta viljelymaata otettaisiin käyttöön vähemmän. Todellisuudessa näin käy harvoin. Tehomaatalous tarvitsee siten seurakseen uusia työkaluja ja sääntelyä.

Balmford esitelmöi 3.3. luonnonvaraisten eliöiden tutkimuksen tohtoriohjelma LUOVAn kevätsymposiossa Helsingin yliopistossa.

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys