Tämä käy ilmi 22. tammikuuta julkaistusta selvityksestä, jossa tarkasteltiin nykyisen ilmastolain vahvistamisen eri keinoja.
Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokon johtama ilmasto-oikeuden ryhmä vastasi projektissa yhdessä professori Ari Ekroosin ja tutkija Anu Lähteenmäki-Uutelan kanssa sääntelyn ja ohjauskeinojen oikeudellisesta analyysistä kansainvälisine vertailuineen. Helsingin yliopiston ryhmään kuuluivat Kokon lisäksi tutkija Martin Björklund ja myös MIT:ssä (Massachusetts Institute of Technology) tutkijana toimiva Michael Mehling. Lisäksi analyysiin sääntelyn taloudellisista vaikutuksista osallistui Itämeren suojelun ekonomian professori Kari Hyytiäinen.
Eri yhteyksissä laaditut skenaariotarkastelut ovat osoittaneet, että päästötavoitteet voidaan saavuttaa aiheuttamatta kohtuutonta taloudellista rasitusta. Keinojen yksityiskohtainen toimeenpano tavoitteiden toteutumiseksi vaatii kuitenkin vielä lisää selvittämistä. Hallitusohjelmassa ilmastolain ohjausvaikutuksen vahvistaminen tunnistettiin yhdeksi mahdolliseksi askeleeksi kohti hiilineutraaliutta.
Selvityksessä päästöbudjetteja, kompensaatioita ja nielujen sisällyttämistä hiilimarkkinoihin tarkasteltiin monipuolisesti. Joukkoa muita ehdotuksia arvioidaan loppuraportissa yleisellä tasolla.
Selvityksen keskeisenä johtopäätöksenä on, että ilmastolakia olisi perusteltua vahvistaa sisällyttämällä siihen
- sitovat, valtakunnalliset päästöbudjetit ja budjettikaudet,
- kaikkia päästöjä ja nieluja koskevat, säännöllisesti toistuvat valtakunnalliset suunnitelmat,
- oikeudenmukaisen siirtymän periaate,
- päästökompensaatioiden hyödyntämisen periaatteet,
- velvoite arvioida lait ja valtion talousarviot ilmastonäkökulmasta sekä
- velvoite kunnille asettaa päästötavoite.
Päästöbudjetit vahvistaisivat Suomen ilmastotyön linjaa. Lakiin tehtävät muut lisäykset ja tarkennukset mahdollistaisivat ilmastonäkökulman yhdistämisen myös muihin lakeihin. Tämä tapahtuisi esimerkiksi velvoittamalla viranomaisia ottamaan huomioon ilmastolain mukaisia suunnitelmia päätöksissä, jotka vaikuttavat päästöjen kehittymiseen.
Eri maiden tuoreissa ilmastolaeissa on kiinnitetty huomiota oikeudenmukaiseen siirtymään. Vertailumaiden tapaan selvitysryhmä pitää tärkeänä oikeudenmukaisen siirtymän periaatteen sisällyttämistä Suomen ilmastolakiin. Periaate ei itsessään vähennä päästöjä, mutta se velvoittaisi tarkastelemaan vaikutuksia kaikkiin kansalaisiin ja ohjaamaan päästövähennyskeinoja niin, ettei kukaan ei joudu kantamaan kohtuutonta taakkaa muutoksesta.
Tärkeää on myös kuntien ilmastotyön laajentaminen. Monet kunnat ovat jo toteuttaneet uraauurtavia ilmastotekoja. Velvoittamalla kaikkia kuntia asettamaan päästötavoitteita voidaan edistää hyviä käytäntöjä ja saada kuntalaisia mukaan ilmastotalkoisiin.
Selvityksen toteutti monitieteinen tutkimusryhmä, johon osallistui asiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksesta, Helsingin yliopistosta, Ilmatieteen laitokselta, ympäristölakiasiantoimisto Ekroos ja Kiviniemestä, Tyrsky-Konsultoinnista sekä Massachusetts Institute of Technologysta.
Tiedote Valtioneuvoston sivulla
Raportti: Mahdollisuudet vahvistaa ilmastolakia uusilla keinoilla
Policy Brief: Ilmastolaki vahvemmaksi uusilla keinoilla