Professori Yrjö Helariutan tiimi rekrytoitiin Cambridgeen

3.11.2014
Kasvien kehitysbiologian perusmekanismeja selvittelevä kymmenhenkinen tiimi muuttaa Viikin kampukselta Englantiin.

Kasvien kehitysbiologian professori Yrjö Helariutta on rekrytoitu samalla tittelillä Cambridgen yliopistoon. Myös osa Helariutan johtamasta ryhmästä, noin kymmenhenkinen lituruohotiimi, muuttaa Viikistä Englantiin.

Muut ryhmäläiset, kourallinen puuvartisten kasvien tutkijoita, jatkavat Helsingin yliopistossa, Helariutta etäjohtajanaan.

Puu- ja lituruohotiimien työt liittyvät kiinteästi toisiinsa. Lituruoho on eräänlainen "kasvikunnan banaanikärpänen" eli malli, jonka avulla geenien toimintaa on halpaa ja nopeaa selvittää laboratoriossa. Monet sen biologisista perustoiminnoista ovat samanlaisia kuin isoilla metsäpuilla.

Helsingin joukko pääsee kasvamaan

Jo vuonna 1999 Helariutan ryhmä osoitti, että klassinen kasvihormoni sytokiniini säätelee sekä lituruohon että puuvartisten kasvien johtosolukon kehitystä. Siitä lähtien he ovat syventäneet ymmärrystä kasvien kehitysbiologisista mekanismeista.

Nyt ryhmän suuri tutkimuskysymys on, miten geenit säätelevät kuoren alaisen jälsikerroksen kasvisolujen erikoistumista. Solut joko kasvattavat kovan soluseinän ja kuolevat eli niistä tulee puuta tai kadottavat tumansa ja alkavat palvella osana ravintoa kuljettavaa nilakerrosta.

– Tutkimuksen rahoituksen kannalta Cambridgen pesti on erittäin hyvä asia. Lituruohotutkimus katetaan nyt kokonaan eurooppalaisella ERC-rahoituksella ja brittiläisellä Gatsby Foundation -rahoituksella, jolloin Helsingin puuvartisten kasvien tiimiä voidaan jopa kasvattaa nykyisestä, Helariutta sanoo.

Julkaisuja lituruohosta, teollisuutta puusta

Cambridgen lituruohotutkimusta voi luonnehtia hyvinkin perustieteelliseksi ja julkaisuprofiililtaan erittäin näkyväksi. Helsingin puututkimus taas on soveltavampaa ja kiinnostaa näin ollen teollisuutta enemmän.

– Kotimaisiin puualan osaajiin teollisuuden piirissä saa paremmin kontaktin puhumalla koivusta kuin lituruohosta, vaikka solutasolla mekanismit olisivatkin samat.

– Puuryhmässä on hiljan valmistunut rauduskoivun geenikartoitus. Voimme löytää geenejä, jotka vaikuttavat puun kasvuun tai laatuominaisuuksiin, kuten ligniinipitoisuuteen tai visaisuuteen, Helariutta kertoo.

Yrjö Helariutan tutkimusryhmä

Yrjö Helariutta Tuhat-tutkimustietojärjestelmässä

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys