Pölyttäjien ahdinko heijastuu ihmiseen

Kasveja pölyttävistä eläinlajeista yhä useampi on ajautumassa kohti sukupuuttoa. Pölyttäjien häviäminen on uhka miljoonien ihmisten toimeentulolle ja miljardien eurojen arvoiselle ruoan tuotannolle, toteaa ensimmäinen maailmanlaajuinen pölyttäjien ja ruoantuotannon suhdetta koskeva arviointi.

Yli kolme neljäsosaa maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on osittain riippuvaisia eläinpölytyksestä. Viidenkymmenen vuoden aikana eläinpölytyksestä riippuvaisten viljelykasvien tuotanto on nelinkertaistunut. Ruoan lisäksi pölyttäjät tuottavat ihmisille lääkkeitä, biopolttoaineita ja kuituja.

Alueellisten arviointien mukaan tärkeimmästä pölyttäjäryhmästä, mesipistiäisistä, ja niiden lisäksi perhosista uhanalaisia voi olla yli 40 prosenttia. Maailmanlaajuinen sukupuutto uhkaa myös noin 16 prosenttia selkärankaisista pölyttäjistä.

 

Pölyttäjien väheneminen voidaan pysäyttää

Luonnon monimuotoisuutta ja luonnon tuottamia hyötyjä arvioiva kansainvälinen IPBES-paneeli on nyt julkistanut ensimmäisen arviointiraporttinsa, joka keskittyy pölyttäjiin, pölytykseen ja ruoan tuotantoon.

Raportissa todetaan, että maankäytön muutokset, tehomaatalous, torjunta-aineiden käyttö, ympäristön saastuminen, haitalliset vieraslajit, taudinaiheuttajat ja ilmastonmuutos ovat merkittävimpiä pölyttäjiä haittaavia tekijöitä.

Paneeli toteaa kuitenkin, että pölyttäjien väheneminen voidaan pysäyttää. Merkittäviä keinoja olisivat siirtyminen kohti ekologisesti kestävämpää maataloutta ja elinympäristöjen kirjon lisääminen jo yksipuolistuneilla maatalousalueilla.

­– Lisäksi on tärkeää vähentää torjunta-aineiden käyttöä ja pölyttäjien altistumista niille. On myös varmistettava, että torjunta-aineet eivät kulkeudu kohteen ulkopuolelle sekä kehitettävä vaihtoehtoisia tuholaisten torjuntakeinoja, sanoo IPBES:iin kuuluvan Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Jari Niemelä.

 

Luontopaneeli järjestää 17. maaliskuuta raportin pohjalta seminaarin, jossa pohditaan, miten vakava on pölyttäjien tilanne Suomessa ja mitä täällä voitaisiin tehdä pölyttäjien hupenemisen pysäyttämiseksi. Seminaarin antia voi seurata esimerkiksi Twitterissä: #luontopaneeli #pölyttäjät

 

 

 

 

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys