Pohjoisen sadat kirvalajit

Suomesta tunnetaan 480 kirvalajia. Uusi, kaikille avoin julkaisu esittelee näistä sammalilla ja havupuilla elävät lajit. Avoin julkaiseminen on keskeistä eliölajien määritystyössä, sillä oppaista on hyötyä harrastajille, joista puolestaan on hyötyä tieteellisten aineistojen keräämisessä.

Määritys isäntäkasvista alkaen

Suomen kirvalajisto ja näiden isäntäkasvilajit tunnetaan nykyisin tarkkaan Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen intendentin Anders Albrechtin ansiosta. Hän on tutkinut kirvalajistoa sekä niiden monimutkaisia elinkiertoja ja levinneisyyttä yli parikymmentä vuotta. Ura on tuottanut muun muassa 150 kirvalajia, joita ei ole aiemmin tunnettu Suomesta.

Nyt julkaistut lajintunnistusoppaat on kuvitettu sadoin havainnollisin valokuvin, joita tukevat piirroskuvat tuntomerkeistä. Aiemmin Pohjolan lajistosta on ollut saatavilla vain piirroskuviin perustuvaa määrityskirjallisuutta. Uusien tietojen ansiosta kirvalajin määrittämisen voi ensimmäistä kertaa aloittaa myös isäntäkasvista.

Avoin julkaiseminen tukee myös harrastajia

Avoin julkaiseminen on taksonomisessa työssä – kuten Suomen kirvalajiston selvittämisessä – erityisen tärkeää, sillä tuloksia tarvitaan myös tiedeyhteisön ulkopuolella.

Luontoharrastajat keräävät merkittäviä määriä lajihavaintoaineistoa, jota tarvitaan esimerkiksi maankäytön suunnittelussa. Avoimesti saatavilla olevien laadukkaiden määritysoppaiden avulla harrastajat pystyvät siirtymään helpommin havaittavista ja tutkittavista ryhmistä kuten päiväperhosista heikommin tunnettujen ryhmien pariin ja opetella tunnistamaan myös näitä.

Kirvat kuuluisia huonosta säilyvyydestä

Parikymmenvuotisen uransa aikana Anders Albrecht on kehittänyt kirvojen säilöntämenetelmää. Aiemmin niitä on säilötty alkoholiin tai yritetty preparoida alustalle – aina yhtä heikoin tuloksin.  

Albrechtin kehittämällä uudella menetelmällä kirvat säilötään pakastekuivaamalla, jolloin säilötyt näytteet eivät menetä värejään ja tuntomerkkien kirjo säilyy paremmin kuin muilla menetelmillä.

Samalla on kertynyt kymmenien tuhansien kirva-havaintojen aineisto, joka on tulossa käytettäväksi Suomen Lajitietokeskuksen (www.laji.fi) kautta. Toistaiseksi havaintoja voi tarkastella atlaskarttoina.

Helsingin yliopiston erillislaitos Luomus koordinoi Suomen Lajitietokeskusta.

Lisätietoa

Tunnistusoppaat (englanniksi):

Albrecht A.C. 2015. Identification guide to Nordic aphids associated with mosses, horsetails and ferns (Bryophyta, Equisetophyta, Polypodiophyta) (Insecta, Hemiptera, Aphidoidea). European Journal of Taxonomy 145: 1–55.

Albrecht A.C. 2017. Illustrated identification guide to the Nordic aphids feeding on Conifers (Pinophyta) (Insecta, Hemiptera, Sternorhyncha, Aphidomorpha). European Journal of Taxonomy 338: 1–160.

Intendentti Anders Albrecht
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
Helsingin yliopisto
p. 050 318 2324

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys