Oranssi petunia sekoitti kasvinjalostajien pasmat

15.9.2017
Kolme vuosikymmentä sitten maissista petuniaan siirretty geeni on huomaamatta levinnyt laajalle petunioiden jalostusketjuun. Sitä löytyy nyt muidenkin kuin oranssinväristen petunioiden perimästä.

Kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri ei tiennyt käynnistävänsä maailmanlaajuista kohua, kun hän nyppäisi kesällä 2015 Helsingin rautatieaseman ryhmäkasvi-istutuksesta talteen oranssin petuniankukan.  

– Väri vaikutti mielenkiintoiselta, koska petunioissa ei luontaisesti esiinny oranssia väriä. Tiesin kyllä hyvin, että Peter Meyer ryhmineen oli 1980-luvun lopulla siirtänyt petuniaan maissin A1-geenin, jonka avulla kukissa syntyi oranssinpunaista väriainetta, pelargonidiinia. Ajattelin kuitenkin, että istutuksen kukkien terälehdissä oli päällekkäin punainen ja keltainen värikerros, jolloin väri näyttää oranssilta. Laitoin kukan pakastimeen, ja unohdin asian moneksi kuukaudeksi.  

Keväällä 2016 oranssi petunia muistui taas mieleen, ja sitä tutkittiin tarkemmin. Testit paljastivat kasvin sisältävän pelargonidiinia, joka ei todennäköisesti voinut olla peräisin muualta kuin geeninsiirrosta. Teemu Teeri tiesi myös, että Suomessa oli annettu geneettisesti muunnelluille kukille vain yksi myyntilupa, sekin violetinsinisille, leikkokukkina myytäville neilikoille.

Teeri päätti selvittää asian perin pohjin. Hän osti verkkokaupoista oranssin petunian siemeniä, joita sitten kylvettiin tutkimusryhmän kasvatushuoneisiin. Kaikki siemenet eivät tosin itäneet, tai niistä ei tullut luvatun värisiä taimia.  

– Tai edes petunioita, Teemu Teeri naurahtaa.  

Muutama kylvötaimi kuitenkin lähti kasvuun. Lisäksi Teeri sai hankittua joukon jatkoksi näytteen Helsingin kaupungin käyttämästä oranssista petunialajikkeesta.    

 

Teemu Teeri

Palapeli alkaa valmistua

Talvella 2016/2017 Teemu Teeri testasi kasvatetut petuniat. Kaikista oranssikukkaisista löytyi pelargonidiinia. Ne olivat siis muuntogeenisiä. Teeri jatkoi tutkimuksia saadakseen selville, mistä petuniaan siirretty maissin geeni mahdollisesti olisi peräisin. Siirrettyjen geenien ja niihin siirtovaiheessa liitettyjen perimän palojen rakenne on tarkkaan kuvattu tutkimusjulkaisuissa.  

Palapelin rakentelu tuottikin tulosta.  

– Petunioiden perimässä osoittautui olevan juuri se alkuperäinen muuntogeeninen rakenne, jollaista Peter Meyer oli 30 vuotta sitten käyttänyt. Oranssia väriä tuottava geeni oli siis jostain syystä kenenkään huomaamatta päässyt laboratoriosta jalostusketjuun.

Kun asia tuli elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tietoon, viesti levisi nopeasti maailmalle. Yhä useampia oransseja petunialajikkeita testattiin, ja niiden todettiin olevan samaa sukujuurta Peter Meyerin luomien oranssien petunioiden kanssa. 

Myyntilupa puuttui – kasvit hävitettiin

Maissin geenillä höystetyt petuniat eivät ole ongelmallisia siksi, että maissista siirretty oranssin väriaineen tuottava geeni olisi haitallinen. Sitä se ei ole. Päänvaivaa aiheuttaa, että myyntiin ja viljelyyn asti ehtineiden kasvien ei tiedetty olevan geneettisesti muokattuja, ja muuntogeenisten kasvien viljely ja myynti on sekä EU:ssa että Yhdysvalloissa luvanvaraista.

Luvan puuttumisen vuoksi jo kaupalliseen viljelyyn päätyneet oranssin petunian taimet määrättiin hävitettäviksi. Eviran päätöksellä Suomessa hävitettiin tänä keväänä 23 666 petuniaa, mikä on viime vuoden puutarhatilastojen perusteella puolisen prosenttia kaikista Suomessa viljeltävistä petunioista.

Suuri merkitys jalostuksessa

Muuntogeenisiksi havaittujen oranssien petunialajikkeiden lukumäärä oli kansainvälisellä tasolla jo kesällä noussut useisiin kymmeniin. Lisäksi on huomattu, että maissin A1-geeni piilottelee monien muunkin väristen petunialajikkeiden sukupuussa. Siksi tutkimuksia jatketaan nyt oranssien lajikkeiden lähisukulaisten joukosta.      

 

________________  

Petunia on orvokin jälkeen Suomen toiseksi suosituin ryhmäkasvi. Sitä viljeltiin vuonna 2016 noin 4,3 miljoonaa kappaletta, ja sen osuus kaikista Suomen ryhmäkasveista on hieman yli kymmenen prosenttia.    

 

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys