Oppimassa kestävän kehityksen diskurssia ja analyyttistä ajattelua

Kahvi, pullapitko, bensan hinta, käytetty kännykkä ja millaista on olla tyttö tai nainen tänä päivänä. Pintaa raaputtamalla näistä jokapäiväisistä asioista löytyy monimutkaisia epätasa-arvoa tuottavia ylikansallisia kytköksiä, ja niitä Geographies of Inequalities -kurssin opiskelijat käsittelivät ryhmätöissään.

Maisteritason maantieteen Geographies of Inequalities -kurssi järjestetään jo kolmatta kertaa.

– Kurssin keskeisenä tavoitteena on oppia suhtautumaan analyyttisesti myös kestävän kehityksen diskurssiin yhtenä yhteiskunnallisena hallintatapana. Mukana ryhmässä on kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita sekä opiskelijoita eri koulutusohjelmista. Ja mikä parasta, tällä kertaa kurssi toteutettiin pääsääntöisesti kontaktiopetuksena, sanoo kurssin vastuuopettaja, ihmismaantieteen apulaisprofessori Pia Bäcklund.

Vierailevina luennoitsijoina oli alansa huippuja, mukana tämän ajan kiireisimpiä asiantuntijoita, kuten Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen.

Kurssin erikoisuutena on tiivis kytkös valtionhallintoon ja kansalliseen ja kansainväliseen ympäristö- ja kestävyysasioiden tarkastustoimintaan. Valtiontalouden tarkastusviraston apulaisjohtaja Vivi Niemenmaa on ollut mukana ideoimassa ja toteuttamassa tätä kurssia alusta lähtien. Helsingin yliopiston alumni Niemenmaa  on opiskellut maantiedettä, ja väitöskirja ”Helsingin paikallisagenda: Tarina osallistumisesta ja suunnittelun subjektiivisuudesta” vuodelta 2005 on julkaistu Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja -sarjassa.

Niemenmaan vastuulla VTV:ssä ovat globaalien ympäristö- ja kestävyystavoitteiden seuranta ja sekä tarkastuksen kehittäminen. Hallinnon toimia tarkastettaessa voitaisiin ottaa enenevästi huomioon pitkän aikavälin vaikutukset sekä heijastusvaikutukset oman maan rajojen ulkopuolelle. Tähän työhön yhteistyö opiskelijoiden kanssa on tuonut raikkaita ideoita ja näkökulmia. Olennainen osa kurssia on myös seminaari, jossa opiskelijat esittelevät töitään ulkopuolisille kestävän kehityksen asiantuntijoille, myös ulkomailta. Tämän mahdollistamisessa yhteistyö VTV:n kanssa on keskeistä.

– Tässä kurssissa on hienoa se, että mukana on vaihto-opiskelijoita. Se tuo syvyyttä keskusteluun, kun pääsimme kuulemaan kommentteja ja esimerkkejä opiskelijoiden kotimaasta eri puolilta maailmaa, sanoo Niemenmaa.

Brasiliasta, São Paulosta, kotoisin oleva Eurídice Hernández aloitti viime elokuussa opiskelun Helsingin yliopistossa kansainvälisessä Master's programme in Urban Studies and Planning -maisteriohjelmassa. Hän päätti osallistua tälle kurssille, koska eriarvoisuuden teemat olivat hänelle läheisiä.

– Kun valitsin kurssin, ajattelin sen keskittyvän taloudelliseen ja sosiaaliseen eriarvoisuuteen. Olin iloisesti yllättynyt, että aiheet oli kytketty ympäristön eriarvoisuuteen ja kestävän kehityksen tavoitteisiin, sanoo Hernández.

Hernández oli tyytyväinen kurssin rakenteeseen ja toteutukseen. Mukaan oli saatu paljon keskeisiä kestävän kehityksen teemoja. Opiskelijat pääsivät keskusteleman esimerkiksi energiasta, muotiteollisuudesta ja oikeudesta ruokaan ja siitä, miten nämä kysymykset ovat osa laajempaa kestävää kehitystä koskevaa keskustelua, jonka on oltava osallistavaa ja oikeudenmukaista kaikille ryhmille.

– Pidin siitä, että jokaisella luentokerralla oli yksi aiheen asiantuntija, sillä tämä antoi meille mahdollisuuden mennä syvälle aiheeseen. Luimme myös artikkelin käsiteltävästä aiheesta jokaiselle luennolle ja jaoimme ajatuksemme Moodlessa. Tämä antoi meille mahdollisuuden kehittää ideoitamme jokaisesta aiheesta ja oppia myös toisiltamme, sanoo Hernández.

– Työskentelimme eri mittakaavoilla, alkaen paikallisesta näkökulmasta globaaliin dynamiikkaan. Emme vain oppineet Suomesta, vaan kuulimme myös muista maista ja toimme globaalin näkökulman kehitykseen, ja se vahvisti ajatusta siitä, että meidän on taisteltava eriarvoisuutta vastaan globaalisti.

Hän itse oli neljän naisen ryhmässä, joka päätti ottaa teoreettisemman lähestymistavan lopulliseen projektiin. Osallistujat tulivat eri paikoista ja taustoista, ja he valitsivat aiheekseen ihmisoikeudet ja kestävän kehityksen ja miten oikeudenmukaisia ne ovat naisten kannalta

– Nautin vapaudesta, joka meillä oli kurssin aikana ilmaista ajatuksiamme ja valita aiheita, joista olimme kiinnostuneita oppimaan lisää. Mielestäni tämä on olennaista opiskelijoiden motivoimiseksi. Lisäksi ajatus yhteisen tuotoksen luomisesta oli mukava; se on tapa antaa näkyvyyttä pääprojekteillemme, jotka päätyvät yleensä vain professoreiden luettaviksi, hän toteaa.

Maantieteen maisteriohjelman opiskelija Oula Inkeröinen piti kurssin mielenkiintoisimpana antina Veli-Pekka Tynkkysen pitämää luentoa Venäjästä ja kuinka Venäjä käyttää energiaa poliittisena keinona sekä tämän vaikuttamiskeinon historiallisesta kehityksestä. 

Hän kuitenkin osallistui ryhmätyöhön, jossa aiheena oli kahvintuotannon tarkasteleminen kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta.

– Päädyimme aiheeseen hieman mutkan kautta alettuamme ensin tarkastelemaan maataloustuotteiden globaaleja toimitusketjuja, hän sanoo.

Inkeröisen mielestä kurssi tarjosi varsin monipuolisesti eri aiheita, ja luentojen ja kurssimateriaalina tarjottuihin artikkeleihin perehtymisen jälkeen oli mielenkiintoista käydä keskustelua muiden kurssilaisten kanssa.

Opiskelijoiden ryhmätöistä tehdään opiskelijavoimin julkaisu, joka julkaistaan toukokuun lopulla. Pienryhmätöiden aiheina olivat:

  1. Energy as a national security question,
  2. Global coffee production – SDGs perspective,
  3. Are women (really not) left behind? A critical analysis of SDGs through a human rights lens,
  4. Armed conflict in Ukraine: spillovers on global food production
  5. Electronic waste: a global problem
Lisätietoja: