Nanotechnology makes cleaning contaminated sites quicker and cheaper

Kemikaalien saastuttamia maita voidaan puhdistaa nanomateriaalien avulla paikan päällä. Lahden seudulla on jo mittava kokemus maaperän puhdistuksen tutkimuksessa.

Euroopassa arvioidaan olevan 2,5 miljoonaa mahdollisesti saastunutta maa-aluetta, joista ainakin 350 000 on puhdistuksen tarpeessa. Saastuneiden maiden käsittely maksaa vuodessa 6,5 miljardia euroa, ja lähes puolet kustannuksista katetaan julkisista varoista.

Perinteisissä puhdistusmenetelmissä saastunut maa kuljetetaan pois paikalta käsiteltäväksi puhdistuslaitoksissa.

– Menetelmät ovat tehokkaita, mutta ne ovat usein sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta kalliita, kertoo professori Martin Romantschuk Helsingin yliopiston Lahden kampukselta.

Maaperää pystytään puhdistamaan myös paikan päällä, jolloin apuna voidaan käyttää uusia nanoteknisiä materiaaleja. Helsingin yliopistossa on tutkittu esimerkiksi uudentyyppisiä kuplitukseen perustuvia teknookoita sekä yhdessä Oulun yliopiston kanssa mikrobien ja nanoselluloosakuitujen käyttöä saastuneen maaperän ja pohjaveden puhdistuksessa. Vetyperoksidin avulla haitta-aineet voidaan hajottaa harmittomimmiksi yhdisteiksi, muun muassa vedeksi ja hiilidioksidiksi. Nanoselluloosakuidun taika on puolestaan sen hyvässä imukyvyssä: haitta-aineet imeytyvät nanokuituihin, joissa ne altistuvat mikrobien hajotustoiminnalle.

Nanomateriaalien uutena sovelluksena on muun muassa nanorautapartikkelien hyödyntäminen esimerkiksi pohjavettä saastuttavien kloorattujen liuottimien hajotuksessa.   

Juuri alkanut viisivuotinen TANIA-tutkimushanke edistää jo kehitettyjen tai kehitteillä olevien puhdistusteknologioiden käyttöä. Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos Lahdessa on tutkinut in situ -menetelmiä pilaantuneissa kohteissa esimerkiksi Hollolassa vuosina 2012–2015 sekä vuonna 2015 käynnistyneessä INSURE-projektissa Villähteellä.

–  Uusien menetelmien ja materiaalien avulla voidaan tehdä puhdistamisesta halvempaa ja ympäristöystävällisempää. Ne saattavat myös pystyä poistamaan kemikaaleja tehokkaammin kuin perinteiset menetelmät, professori Martin Romantschuk sanoo.

#taniaproject