Peltosirkku 99 prosenttia, räystäspääsky 85 prosenttia, haarapääsky 65 prosenttia. Kiuru ja kottarainen 50 prosenttia. Haapana, tukkasotka ja nokikana 30 prosenttia. Tämän verran näiden lintujen kannat ovat vähentyneet Suomessa 1980-luvun alusta.
– Lintukantojen väheneminen on yksi esimerkki maailmanlaajuisesta sukupuuttoaallosta, sanoo akatemiatutija Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.
Eliölajien tuho näkyy lintujen määrässä, koska ne ovat ravintoketjujen huipulla. Lintukannat heijastelevat myös hyönteisten ja kasvien määrää ja sitä kautta luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Suuren harrastajamäärän ansiosta lintujen seuranta-aineisto on ylivertainen muihin lajiryhmiin verrattuna.
Kun luonnon monimuotoisuus vähenee, se vaikuttaa myös ihmisiin. Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen kertoo videolla, miten, ja mitä me voimme kadolle tehdä.