Majava on kustannustehokkain kosteikkojen rakentaja

Majava hyödyttää kosteikkojen suojelua ja lahopuun tuotantoa. Majavan elpyminen sukupuuton partaalta on luonut monipuolisia ympäristöjä kosteikoissa ja lahopuulla eläville lajistoille.

Kosteikkojen ja lahopuun katoaminen ovat jättäneet jälkensä pohjoisen havumetsävyöhykkeen elinympäristöihin ja lajistoon. Vähenemisten taustalla ovat majavakannan romahtaminen sukupuuton partaalle sekä 1900-luvun laajamittaiset ojitukset.

Helsingin yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että majavan luomat tulvikot parantavat asteittain kosteikon koko ravintoverkkoa.

– Kaiken perustana on kuolleesta kasvillisuudesta peräisin olevan orgaanisen hiilen ja ravinteiden lisääntyminen vedessä ja siitä johtuva tuottavuuden kasvu. Kun tulva vielä muuttaa rannat matalammiksi, majavakosteikoille muodostuvat monien eliöiden kannalta otolliset olot. Muun muassa sammakot, ja erityisesti EU:n direktiivilaji viitasammakko, viihtyvät majavakosteikoilla, sanoo maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Mia Vehkaoja.

Majavien kaatamat ja tulvan tappamat puut tuottavat runsaat määrät lahopuuta. Lahopuun runsaus luo elinympäristöjä tuhansille lahopuusta riippuvaisille lajeille. Monet jäkälät, kovakuoriaiset ja sienet ovat lahopuusta riippuvaisia.

– Majavakannan elpyminen on edesauttanut pohjoisen havumetsävyöhykkeen kosteikkojen ja lahopuusta riippuvaisten lajien säilymistä. Majava luo jatkuvasti kosteikko- ja lahopuuympäristöjä, ja näin turvaa uusien elinympäristöjen syntymisen, Mia Vehkaoja toteaa.

_____________________

FM Mia Vehkaojan väitöskirja ” Beaver in the drainage basin: an ecosystem engineer restores wetlands in the boreal landscape” tarkastetaan perjantaina 10. kesäkuuta kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa luentosali 3, B-talo, Latokartanonkaari 7, Helsinki.

Mia Vehkaoja (synt. 17.11.1982 Espoo) kirjoitti ylioppilaaksi Haukilahden lukiosta vuonna 2001 ja valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2012 pääaineenaan ekologia ja evoluutiobiologia. Vehkaoja on tehnyt väitöskirjatutkimuksensa pääosin Maj ja Tor Nesslingin säätiön myöntämällä henkilökohtaisella tutkimusapurahalla. Työ on toteutettu Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitoksessa yhteistyössä Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman kanssa.

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys